Vuodesta 2007 alkaen voimassaollut Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta on ollut käytännöllinen ja toimiva, ja on täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Puolustusvoimille on ollut edullista hankkia sotilaallista kertausharjoituskoulutusta Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä.
Hallitusohjelman 2015 kirjausten mukaan vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytykset turvataan.
Valtioneuvoston vuonna 2017 antaman puolustusselonteon mukaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset varmistetaan.
Maaliskuussa säädetty ja ensi vuoden alussa voimaantuleva lakimuutos vie Maanpuolustuskoulutukselta
oikeuden järjestää sotilaallista koulutusta. Tehtäväksi jää sotilaallisen valmiuden koulutustyö, ja sen ala laajenee aiemmasta.
Puolustusministeri Jussi Niinistö on toimikaudellaan monella tavalla kehittänyt ja parantanut puolustusvoimien valmiutta.
Siihen on tähdännyt myös vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta vuonna 2007 annetun lain muutostyö. Lakimuutos jää kuitenkin jonkun verran niistä tavoitteista, joita uudistuksella on alunperin haettu.
Kun lakimuutos kuitenkin tulee voimaan, muutoksessa on tarpeellista nähdä sen hyvät puolet. Sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen tehtäväkenttä selkeästi laajenee ja saa uutta syvyyttä, ja lakimuutos tuo MPK:lle uusia tehtäviä. Sen lisäksi sisäministeriössä valmisteilla oleva virka-apulainsäädännön uudistus ja reservipoliisijärjestelmän uudistaminen voivat lähivuosien aikana tuoda lisätehtäviä myös Maanpuolustuskoulutukselle.
Puolustusministeri Jussi Niinistön asetti työryhmän selvittämään vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä syyskuussa 2017. Tehtävänä oli selvittää toimintamalli, jossa sotilaallinen koulutus siirtyy kokonaisuudessaan PV:lle, ja MPK:n sotilaallisia valmiuksia kehittävää koulutusta laajennetaan. Tehtävänannon mukaisesti muutoksilla tuli tavoitella paikallisjoukkojen suorituskyvyn lisäämistä, lainsäädännön selkiyttämistä ja reserviläisten sitoutuneisuuden ja motivoinnin lisäämistä.
Selvityksen mukaan "sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen laajentaminen on kulmakivi koko uudelleenjärjestelyä tarkasteltaessa, ja se muuttaa MPK:n koulutustoiminnan ja koulutusmahdollisuudet nykyistä laajemmaksi."
Hallitus ryhtyi muuttamaan vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta antamalla eduskunnalle asiasta kaksi erillistä lakiesitystä loppuvuoden 2018 aikana, hallituksen esitykset 79/2018 ja HE254/2018. Perustuslakivaliokunta lausunnossaan kummasteli kahden erillisen esityksen käytäntöä. Toisen lakimuutoksen osalta perustuslakivaliokunta edellytti sisällön selkeää rajaamista jotta laki voidaan säätää tavanomaisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen lakimuutokset olisivat olleet yhdessä hallituksen esityksessä, MPK:n koulutustoimintaa koskeva lakimuutos olisi toteutunut erilaisena tai mahdollisesti jäänyt kokonaan toteutumatta.
Maanpuolustuskoulutuksen tehtäväkenttää
tarkennettiin ja muutettiin kahdella erillisellä lakiesityksellä. Molempien lakiesitysten perusteluosassa on taustoituksena mainittu valtioneuvoston antama puolustuspoliittinen selonteko helmikuulta 2017. Selonteossa vapaaehtoinen maanpuolustuksesta sanotaan: "Maanpuolustuskoulutusyhdistystä kehitetään puolustusvoimien strategisena kumppanina pohjoismaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa sekä virka-aputehtävissä. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset varmistetaan."
Selonteko ei kuitenkaan mainitse lainsäädännöllisiä muutostarpeita vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen.
Puolustusvoimat ilmoitti 22.6.2017 luovuttavansa 400 rynnäkkökivääriä Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle.
Puolustusvoimien pääesikunnan esittämä ja puolustusministerin allekirjoittama aloite 400:n modifoidun rynnäkkökiväärin lahjoittamisesta MPK:lle joutui heti alkumetreillä vastatuuleen. Eduskunnassa Erkki Tuomioja ja Sirpa Paatero tekivät 7.7. asiasta puolustusministerille kirjallisen kysymyksen, jossa he pitivät toimenpidettä lakiin perustumattomana. Edustajat pitivät toimenpidettä myös MPK:lle lailla säädetyn julkisen hallintotehtävän merkittävänä laajennuksena ja siten perustuslain 124 pykälän kannalta ongelmallisena.
Perustuslain 124 pykälän mukaan:
”Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle."
EU:n asedirektiivi ja siihen neuvoteltu kansallinen reserviläispoikkeama loivat tarpeen tehdä muutoksia suomalaiseen aselainsäädäntöön. Tämä oli taustalla myös vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta annetun lain muutostyössä.
Myös rynnäkkökiväärien luovutuspäätöksen läpivieminen edellytti vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta annetun lain muuttamista eli asian kirjaamista lakiin. Hallitus antoi 11.10. lakiesityksen Aselain muuttamisesta. Samaan esitykseen oli lisätty esitys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettuun lakiin lisättävästä 20a-pykälästä. Pykälän teksti kirjaa ja täsmentää Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevan ampumakoulutuksen sisältöä muun muassa annettavaksi MPK:n omilla aseilla ja muillakin kuin puolustusvoimien ampumaradoilla.
Perustuslakivaliokunta antoi alkuperäisestä lakiesityksestä 20a-pykälää koskevan valtiosääntöoikeudellisen huomautuksen, ja edellytti pykälän sisällön muuttamista. Alkuperäisessä esityksessä MPK:n järjestämän ampumakoulutuksen sisällöstä laajuudesta ja muista ehdoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Huomautuksen mukaan lakiesitys voidaan säätää tavanomaisen lain säätämisjärjestyksessä ainoastaan, jos esityksessä mainittua Maanpuolustuskoulutuksen antaman ampumakoulutuksen sisältöä, laajuutta ja puitteita merkittävästi täsmennetään ja rajataan. Sellaisenaan esitys olisi edellyttänyt perustuslain säätämisjärjestystä.
Aselain muutosesitys on nyt kaikilta osin hyväksytty eduskunnassa. Vapaaehtoista maanpuolustusta koskevat lakimuutokset on hyväksytty eduskunnassa hallituksen tekemän esityksen 254/2018 mukaisina ja ne tulevat voimaan ensi vuoden alusta.
Lainsäädäntötyö olisi voinut edetä tarkoituksenmukaisemmin, jolloin hallitus olisi saavuttanut asettamansa tavoitteet enemmän suunnitelmallisesti. Näin olisi tapahtunut jos esityksen laatija olisi riittävän tarkoin tutustunut alkuperäisen vuonna 2007 vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta annetun lain valmisteluaineistoon ja siitä annettuun perustuslakivaliokunnan lausuntoon.
Lain mukaan MPK ei enää anna sotilaallista koulutusta, mutta lakimuutos toisaalta laajentaa ja syventää MPK:n antaman sotilaallisia valmiuksia palvelevan kouluksen aluetta. MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa voidaan käsitellä ja käyttää Puolustusvoimien aseita, mutta niillä ei saa ampua. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen lakimuutospaketti ei kokonaisuudessaan toteutunut hallituksen alunperin tavoittelemassa muodossa ja laajuudessa. Siitä huolimatta on syytä uskoa lakimuutoksen vilpittömästi pyrkivän edistämään Puolustusvoimien sotilaallisen valmiuden parantamista ja kehittämistä.
MPK:n sotilaallista valmiutta palvelevissa harjoituksissa ei saa uuden lain myötä enää ylläpitää ampumataitoa Puolustusvoimien aseilla. Myöskään 400:n rynnäkkökiväärin lahjoitus Puolustusvoimilta MPK:lle ei ole vielä toteutunut. Maanpuolustuskoulutuksen kouluttajan onkin tässä tilanteessa työlästä ymmärtää mitä kautta valmiuden parantaminen toteutuu, ja miten lakimuutoksella on turvattu puolustusselonteon lupaamat vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset.
