Kansallinen riskiarvio kertoo toimintaympäristön muutoksesta - kaupungin valmiussuunnitelma ajan tasalle

 

Valtioneuvoston 14.2.2023 julkaisema kansallinen riskiarvio osoittaa turvallisuusympäristön muuttuneen. Sen perusteella myös kaupungin valmiussuunnitelma tulisi ajantasaistaa. Siihen velvoittaa voimassa oleva valmiuslaki. Lisäksi toimintaympäristöä on muuttanut sote-uudistus, sillä se on muuttanut tehtävien ja vastuiden jakoa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirryttyä hyvinvointialueelle.

Tein kaupunginvaltuustossa 27.2. seuraavan aloitteen kaupungin valmiussuunnitelman päivittämisestä.

"Valtuustoaloite kaupungin valmiussuunnitelman päivittämisestä.

Valmiuslain mukaan kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muin toimenpitein varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa.

Kemin kaupungin hallintosäännön 65§:n mukaan valmiussuunnitelmat tarkistetaan ja tuodaan toimivaltaisen toimielimen käsiteltäväksi kerran toimikaudessa ja aina, kun turvallisuusympäristössä tapahtuu olennaisia muutoksia. Kaupungilla on strateginen valmiussuunnitelma, operatiivinen valmiussuunnitelma sekä eri toimialojen valmiussuunnitelmat.

Valtioneuvosto on julkaissut 14. helmikuuta sisäministeriön selvityksen Kansallinen riskiarvio 2023 (Sisäministeriö 2023:4). Kansallisen riskiarvion mukaan Suomen turvallisuusympäristö on olennaisella tavalla muuttunut viime vuosien aikana. Lapin alueellisen riskiarvion päivittäminen on parhaillaan käynnissä, ja riskiarvio julkaistaan maaliskuun loppuun mennessä.

Kansallinen riskiarvio osaltaan muodostaa perusteet sille, millaisiin riskeihin eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden on varauduttava. Kansallisen riskiarvion mukaan yhteiskunnan turvallisuuteen kohdistuu toimintaympäristön muutosten myötä uusia epävarmuustekijöitä. Turvallisuusuhkien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt, mikä myös asettaa haasteita ennakkoon tehtäville varautumistoimenpiteille, päätöksenteolle ja viranomaisten toimintavalmiudelle sekä viranomaisyhteistyön sujuvuudelle.

Kansallinen riskiarvio -selvitys

Sisäministeriön julkaiseman Kansallinen riskiarvio -selvityksen mukaan Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen.

Kansallisessa riskiarviossa arvioidaan riskejä, jotka toteutuessaan voivat vaikuttaa elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseen yhteiskunnan eri tasoilla. Riskiarvio linkittyy olennaisesti kansalliseen varautumiseen sekä yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan, sillä kansallinen riskiarvio muodostaa perustan strategian mukaiselle varautumiselle myös muilla tasoilla.

Varautumisella tarkoitetaan toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja mahdollisesti tarvittavat tavanomaisesta poikkeavat toimenpiteet normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Varautumisen päämääränä on huolehtia onnettomuuksien ja häiriötilanteiden ehkäisystä, valmistautumisesta toimintaan niiden uhatessa tai sattuessa ja suunnitella toipuminen.

Muuttunut geopoliittinen tilanne ja suurvaltakilpailu lisäävät kansainvälisten markkinoiden epävarmuutta ja vaikeuttavat myös suomalaisyritysten toimintaa. Suomi on globaaleista arvoketjuista riippuvainen avotalous ja tavaroiden ja ihmisten vapaa liikkuvuus on keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa.

Suomalainen elinkeinoelämä ja suomalaisen yhteiskunnan kriittiset palvelut kytkeytyvät osaksi globaaleja arvo- ja toimitusketjuja, joiden kautta kulkevat niin kriittiset raaka-aineet ja komponentit kuin lopputuotteetkin. Myös erilaisista tietovirroista on muodostunut keskeinen osa globaaleja arvo- ja toimitusketjuja yhteiskuntien ja toimintojen digitalisoituessa.

Sisäministeriön kansallisen riskiarvion mukaan energiainfrastruktuurin turvallisuuteen, energian hintaan ja hintavakauteen sekä saatavuuteen liittyy uusia ja merkittäviä kokonaisturvallisuuden riskitasoa nostavia tekijöitä. Myös julkisen talouden sujuva toiminta ja toimintojen hoitaminen edellyttää rahoituksen saatavuutta ja rahoitusjärjestelmän häiriötöntä toimintaa.

Huoltovarmuuden tarkoituksena on poikkeusolojen ja niihin verrattavissa olevien vakavien häiriöiden varalta turvata väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot ja niihin liittyvät tekniset järjestelmät. Huoltovarmuuden ylläpitämiseen on muodostunut uusia riskitekijöitä.

Sisäministeriön riskiarvion mukaan myös informaatiovaikuttaminen on lisääntynyt. Informaatiovaikuttamisen kohteena on koko yhteiskunta, päätöksenteko, instituutiot, demokratia ja ihmisten perusoikeudet, kuten sanan- ja ilmaisunvapaus. Myös kansalaisjärjestöihin ja infrastruktuurin kannalta olennaisiin yrityksiin voidaan kohdistaa informaatiovaikuttamista.

Hybridiuhkissa ulkoinen ja sisäinen turvallisuus limittyvät voimakkaasti toisiinsa. Hybridiuhkan mahdollisuus on kohonnut. Suojelupoliisin uhka-arvion mukaan myös terrori-iskun uhka Suomessa on kohonnut.

Terveysturvallisuuden häiriöiden mahdollisuus on kasvanut. Terveysturvallisuuden häiriöitä ovat kaikki sellaiset häiriöt, joilla on välitön tai välillinen vaikutus ihmisten terveyteen. Energiapolitiikassa tulee varautua myös hybridivaikuttamiseen, jolla voidaan pyrkiä heikentämään energiaturvallisuutta esimerkiksi manipuloimalla hintoja taikka rajoittamalla saatavuutta.

Sähkön saanti saattaa vaikeutua tai häiriintyä monista syistä. Verrattuna aiempiin vuosiin, energiajärjestelmän häiriöiden uhkataso on muuttunut ja noussut. Vaikutukset energiavirtoihin ovat nostaneet energian hintaa ja vaikeuttaneet saatavuutta. Myös energiainfrastruktuuriin kohdistuva hybridi- ja kyberoperaatioiden uhkataso on kasvanut. Geopoliittinen tilanne, kysynnän kasvu ja ilmastotavoitteet vaikuttavat energiatuotteiden hintoihin. Öljyn, hiilen, kaasun ja ydinpolttoaineen hankinnat ovat kokonaan tuonnin varassa. Polttoaineiden saatavuudella on suuri vaikutus esimerkiksi alkutuotantoon, ruoka- ja polttoainehuollon kuljetuksiin, julkiseen liikenteeseen ja yleiseen logistiikkaan sekä energiantuotantoon. On mahdollista, että korkea energian hinta voi aiheuttaa myös sosiaalisia ongelmia.

Sisäministeriön vasta julkaisema kansallinen riskiarvio osoittaa yhteiskunnan turvallisuusympäristön muuttuneen. Sen lisäksi toimintaympäristössä on tapahtunut myös tehtävien jakoon, vastuukysymyksiin ja organisaatioihin liittyviä muutoksia, sillä vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät ovat siirtyneet hyvinvointialueen hoidettavaksi. Näillä perusteilla esitämme valtuustoaloitteena, että Kemin kaupunki päivittäisi valmiussuunnitelmiaan valmiuslain ja kaupungin hallintosäännön osoittamalla tavalla ja siten varmistaa tehtäviensä turvallisen ja mahdollisimman sujuvan ja häiriöttömän hoitamisen myös mahdollisissa poikkeusoloissa.

Lähde: Kansallinen riskiarvio 2023, Sisäministeriön julkaisu 2023:4

Valmiuslaki

27.2.2023

Kaupunginvaltuutettu Hannu Peurasaari 

Liikuntastrategia tukemaan alan päätöksentekoa kaupungissa

Voimassa olevan kuntalain mukaan jokaisessa kunnassa on oltava kuntastrategia. Monissa kunnissa ja kaupungeissa on lisäksi kuntastrategiaa tukevia toimialakohtaisia strategioita. Ne täydentävät yleisluonteista kuntastrategiaa. 

Kemin kaupunkistrategiassa ei ole  huomioitu liikuntaa ja sen merkitystä kaupungin asukkaille. Sen vuoksi katsoin, että on tarpeellista laatia erityinen liikuntastrategia. Monissa kunnissa ja kaupungeissa liikuntastrategia on jo olemassa. 

Tein valtuustoaloitteen kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2023.

"VALTUUSTOALOITE

Me allekirjoittaneet esitämme valtuustoaloitteena, että Kemin kaupunki laatii liikuntastrategian. 

Kemin nykyisessä kaupunkistrategiassa ei mainita liikuntastrategiaa. Lukuisissa Suomen kunnissa ja kaupungeissa asian suuri merkitys tunnistetaan, ja niissä on laadittu liikuntastrategia ohjaamaan liikuntaan liittyvää suunnittelua, tavoitteita ja päätöksentekoa.

Sote-uudistuksen voimaantulon jälkeen elinvoiman ja hyvinvoinnin tehtävät entisestään korostuvat kaupungin tehtävien kokonaisuudessa. Liikunnan yhteiskunnallinen merkitys on valtavan suuri.

 Tutkimusten mukaan liian vähäinen liikunta aiheuttaa kansantaloudelle 3,2 - 7,5 miljardin euron kulut vuosittain (Vasankari & Kolu: Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset, Valtioneuvoston selvitys 2018). 

Valtion liikuntaneuvoston julkaiseman Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2020 – tutkimustulosten mukaan vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2022 julkaiseman Liikuntaraportin mukaan suomalaiset eivät liiku riittävästi. Ministeriön liikuntaraportin mukaan enemmistö suomalaisesta aikuisväestöstä ei liikuterveytensä kannalta riittävästi.

Liikunnan terveyttä ja hyvinvointia ja sosiaalisuutta lisäävät ja samalla syrjäytymistä ehkäisevät vaikutukset on osoitettu monissa tieteellisissä tutkimuksissa. Tutkimusten mukaan liikunta edistää lasten ja nuorten koulumenestystä, se edistää sosiaalisuutta ja se ehkäisee syrjäytymistä, se parantaa itsetuntoa ja minäkuvaa ja samalla se edistää myös työelämässä tarvittavia taitoja. (Marko Kantomaa: The role of physical activity on emotional and behavioural problems, self-rated health and educational attainment among adolescents, Oulun yliopisto 2010; Marianne Niskanen: Liikunta lääkkeeksi oppimisvaikeuksiin: kvantitatiivinen tutkimus liikunnan yhteydestä oppimisvaikeuksiin ja koulumenestykseen, Oulun yliopisto 2015; Syväoja, H.J et al, The longitudinal associations of fitness and motor skills with academic achievement, Medicine & Science in Sports & Exercise 2019 ym.)

Monipuolinen liikunnan mahdollisuuksien ylläpitäminen ja niiden kehittäminen on kaupungin tehtävä. Voimassa olevan liikuntalain (10.4.2015/390) mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle:

1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 

2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; sekä 

3)rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien toteuttamisen kunnassa tulee tapahtua eri toimialojenyhteistyönä sekä kehittämällä paikallista, kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä sekä huolehtimalla tarvittaessa muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista.

Kunnan tulee myös kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain 22 §:ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. 

Ja kunnan tulee myös jatkuvasti arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 6 §:ssä tarkoitettua hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Vuoden 2023 aikana voimaan tuleva liikuntalain muutos (Hallituksen esitys 259/2022) korostaa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan asemaa ja sen tavoitteena olevaa hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämistä ja parantamista, jota edistetään kehittämällä alan toimintaa, koordinaatiota ja rahoitusta. Lisäksi toimiva hyvinvointialuestrategia korostaa terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävän ja sairauksia ennaltaehkäisevän käyttäytymisen ja elämäntavan merkitystä. Liikunta on siinä merkittävässä roolissa.

Laatimalla liikuntastrategia voidaan luoda koko laajalle ja vaikuttavalle liikuntatoimen alalle suunnitelmallinen, tavoitteellinen ja päätöksentekoa ohjaava strategiataso, joka kytkeytyy yhtäältä hyvinvointialuestrategiaan, toisaalta kaupunkistrategiaan ja sen arvoihin sekä voimassa olevanlainsäädännön asettamiin vaatimuksiin ja kaupungin asukkaiden toiveisiin ja tarpeisiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää liikunnan edistäminen kunnissa -aineistoa, joka sisältää tietoja kuntien toiminnasta kuntalaisten liikunnan edistämiseksi ja liikunnan edellytysten luomiseksi. Tiedot liittyvät kuntien toimintaan laajojen väestöryhmien liikunnan edistämiseksi. Tietoja käytetään mm. liikuntalain ja poikkihallinnollisen Liikuntapolitiikan koordinaatioelimen toimintasuunnitelman seurannassa sekä Valtion liikuntaneuvoston toteuttamassa arviointityössä. Tietoja käytetään myös kuntien valtionosuuksien perusteena olevan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosan (hyte-kerroin) tietopohjassa. Näin kaupungin liikuntatoimiala vaikuttaa myös kaupungin saamiin valtionosuuksiin.

Lisäksi monipuoliset ja riittävän hyvät liikuntamahdollisuudet ovat aivan oleellisen suuri väestön vetovoima- ja pitovoimatekijä.

Kaiken tämän menestykselliseen suunnitteluun, johtamiseen, ohjaamiseen ja toteuttamiseen on perusteltua laatia Kemin kaupungin liikuntastrategia.

Kaupunginvaltuutetut:

Hannu Peurasaari"