Kiinteistökauppojen kansallinen turvallisuus – valvontalakeja tiukennetaan

 

(Kuvassa Airiston Helmi Turun edustalla)

"Suomi on täynnä kiinteistöjä, jotka on oltu vuosien varrella valmiita myymään ihan kenelle vaan miettimättä, että onko se järkevää edes bisneksenä." Anu Sallinen, neuvotteleva virkamies, puolustusministeriö.

Eduskuntaan on tulossa hallituksen esitys kiinteistöjen omistusten kansallisen turvallisuuden parantamisesta.

Lakimuutosten seurauksena valtio pystyy aiempaa paremmin valvomaan sotilaallisten ja strategisesti merkittävien kohteisen lähettyvillä tapahtuvia kiinteistökauppoja ja kiinteistöjen omistuksia.

Lakia on arvioitava sen mukaan, miten sen soveltamisella on saavutettu tavoitteita, joita lakia säätäessä on asetettu. Sitä on tarpeellista myös tarkastella valitsevaa todellisuutta ja siinä tapahtuneita muutoksia vasten. Kansallisen turvallisuuden rakentamisessa on huomioitava myös turvallisuuspoliittisessa tilanteessa tapahtuneet muutokset ja sodankäynnin muuttuneet menetelmät.

Nykytilanteen taustaa

Kiinteistökauppojen kansallisesta turvallisuudesta huolestunut Suojelupoliisi antoi seuraavanlaisen lausunnon eduskunnan hallintovaliokunnalle 27.09.2016:

”Suomessa on havaittavissa sekä ilmiöitä, joissa voi olla kyse valmistautumisesta tulevaan vaikuttamiseen, että suoranaisesta vaikuttamisesta. Toimenpiteitä, joissa saattaa olla kyse valmistautumisesta tulevaan vaikuttamiseen kriisitilanteessa, havaitaan jatkuvasti. Tällaisesta voi olla kyse maakaupoissa, joissa ei näyttäisi olevan liiketaloudellista tai kiinteistön tavanomaiseen käyttöarvoon liittyvää logiikkaa. Vieraan valtion lukuun toimiva maanomistaja voi kuitenkin rakentaa kiinteistölleen rakennelmia, joita vieras valtio voisi kriisitilanteessa hyödyntää esimerkiksi liikenneväylien sulkemisessa tai tunnuksettomien joukkojen majoittamisessa.”

Havaintojen seurauksena puolustusministeriö ryhtyi toimiin ja ministeriö julkisti 20.4.2017 raportin ”Valtion kokonaisturvallisuuden parantaminen kiinteän omaisuuden siirroissa”. Tämä puolustusministeriön selvitys osoitti, että lakien kehittämisen tarve on ilmeinen.

Valtioneuvoston kanslia asetti 1.6.2017 työryhmän laatimaan ehdotusta säädösmuutoksista, joita valtion kokonaisturvallisuuden parantaminen kiinteän omaisuuden siirroissa edellyttää. Työryhmän tehtävänä oli arvioida puolustusministeriön selvityksestä seuraavia lainsäädäntötarpeita.

Kansallisen turvallisuuden huomioon ottamista alueiden käytössä ja kiinteistönomistuksissa koskeva lakipaketti

Marraskuussa 2018 hallitus antoi esityksen eduskunnalle kansallisen turvallisuuden huomioon ottamista alueiden käytössä ja kiinteistönomistuksissa koskevaksi lainsäädännöksi. Eduskunta hyväksyi lait 29.3.2019 tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Lakien tavoite oli tarjota viranomaisille kokonaan uusia keinoja valvoa kiinteistönomistusta Suomessa.  

Nämä kolme uutta lakia tulivat voimaan vuoden 2020 alusta lähtien.

Kokonaisuuteen sisältyy laki eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta, laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi sekä laki valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla.

Lakipaketin mukaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen valtion kansalainen tai yhteisö 1) tarvitsee luvan kiinteistön hankintaan Suomesta. Lisäksi 2) valtiolla on etuosto-oikeus tiettyjen strategisten kohteiden lähellä tapahtuvissa kiinteistökaupoissa. Ostamisen luvanvaraisuutta ja etuosto-oikeutta täydentää 3) lunastuslaki, jonka nojalla valtiolla on mahdollisuus kiinteistön pakkolunastukseen tilanteissa, joissa se on tarpeen kansallisen turvallisuuden vuoksi. Lupaviranomaisena toimii puolustusministeriö, joka käsittelee lupahakemukset ja tekee päätökset lupien osalta.

 Lakikokonaisuus on käytännössä osoittautunut liian väljäksi, ja se ei ole tarjonnut viranomaisille sellaisia riittäviä ja täsmällisiä työkaluja, jotka olisivat tarpeellisia kansallisen turvallisuuden valvomiseen kiinteistökaupoissa. Kiinteistöomistusten kansallisen turvallisuuden valvontaa koskevat lait ovat lisänneet viranomaisten tilannetietoisuutta. Monelta osin lait eivät kuitenkaan ole vastanneet niille asetettuja tavoitteita.

Lakien alueellinen soveltamisala on todettu liian pieneksi. Soveltamisala on myöskin mitoiltaan epäyhtenäinen. Lisäksi bulvaanitoiminnan havaitseminen on osoittautunut työlääksi ja vaikeaksi.

Lain soveltamisala kattaa myös huoltovarmuuden varmistamisen. Vaikka huoltovarmuuden vaatimus on yleisesti hyvin tiedossa, huoltovarmuuskriittisten kohteiden todellinen tunnistaminen on osoittautunut ennakoitua haastavammaksi. Lain perusteluissa ja itse lakitekstissä huoltovarmuuden soveltamisala on kuvattu varsin laajasti ja puolustusministeriössä on todettu, että lain soveltaminen vaatii tältä osin tarkempaa tarkastelua.

Tätä tekstiä kirjoitettaessa valtio on käyttänyt ainoastaan kaksi kertaa kiinteistökaupan etuosto-oikeuttaan kansallisen turvallisuuden perusteella lakien tultua voimaan 1.1.2020. 

Kiinteistön lunastusoikeutta valtio ei ole käyttänyt kertaakaan. Nykyinen laki ei ole antanut viranomaisille mahdollisuutta enempään.

Lain voimassaollessa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleet kiinteistönostajat ovat tehneet satoja kiinteistökauppoja yhden kalenterivuoden aikana. Kauppoja on tehty myös strategisesti  merkittävien sotilaallisten kohteiden ja huoltovarmuuskohteiden läheisyydessä.

Puolustusministeriön työryhmä on vuoden 2021 aikana selvittänyt kiinteistökauppojen valvontalakien toimivuutta ja muutostarpeita. 

Lausunnossaan eduskunnan puolustusvaliokunnalle 14.12.2021 puolustusministeriö on selvittänyt lakien toimivuutta käytännössä, ja sen tuloksia ja tehdyt lakeihin parannusehdotuksia.

Säädöskokonaisuudessa on kolme puolustusministeriön toimivaltaan vaikuttavaa pääelementtiä. 

Ensimmäinen on EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten kiinteistönostajien lupavelvollisuus kiinteistöjen hankintaan Suomessa pl. Ahvenanmaan maakunta.

Toinen elementti on valtion etuostolaki, joka koskee Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kohteiden läheisyydessä olevia kiinteistöjä. Jos kiinteistö rajoittuu tai on maanpuolustuksen tai rajavalvonnan kannalta tärkeän kohteen välittömässä läheisyydessä, niin valtio voi tulla kauppaan ostajan sijaan.

Kolmas elementti on uusi lunastuslaki kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Valtio pystyy lunastamaan kiinteistön, jos valtio haluaa kiinteistön esimerkiksi suoja-alueeksi tai haluaa sen hallintaansa kansallisen turvallisuuden parantamiseksi.

Puolustusministeriön työryhmä ehdottaa muutettavaksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annettua lakia ja valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annettua lakia. Työryhmä ehdottaa eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain soveltamisalaa täsmennettäväksi. Lakia sovellettaisiin jatkossa myös henkilöön, jolla ei ole kansalaisuutta, kansalaisuus olisi tuntematon tai kansalaisuutta ei ole luotettavasti todennettu.

Muutoksella ratkaistaisiin nykyisen oikeustilan epäselvyys, jolloin kansalaisuudettoman tai vaikeasti todennettavissa olevan kansalaisuuden omaavan henkilön lupavelvollisuus olisi jatkossa selkeä. Lisäksi soveltamisalaa ehdotetaan täsmennettäväksi muun vastaavan tosiasiallisen vaikutusvallan osalta siten, että vastaavaa tosiasiallista vaikutusvaltaa mitattaisiin muussa yhteisössä tai liikkeessä. Ehdotetulla muutoksella ratkaistaisiin nykyinen soveltamiskäytännössä noussut epäselvyys siitä, mitä tosiasiallisella vaikutusvallalla tarkoitetaan.

Puolustusministeriön lausunnon mukaan säännöstä siitä, milloin lupaa kiinteistön hankinnalle ei tarvittaisi, tulisi täsmentää myös.

Lupahakemusten käsittelyssä kertyneiden kokemusten perusteella kansallisen turvallisuuden puuttuminen luvan myöntämisen edellytyksistä heikentää lain tarkoituksen toteutumista.

Lisäksi puolustusministeriön selvityksessä ehdotetaan, että valtiolla olisi etuosto-oikeus kiinteistön kaupassa, jos se olisi tarpeen kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Ehdotuksen myötä kansallisen turvallisuuden varmistaminen lisättäisiin valtion etuosto-oikeuden käytön kriteereihin, minkä johdosta tietoja etuosto-oikeuden käytön tarpeellisuuden arvioimiseksi voitaisiin saada esimerkiksi keskusrikospoliisilta aiempaa paremmin.

Etuosto-oikeuden alueellista soveltamisalaa puolustusministeriö ehdottaa yhtenäistettäväksi siten, että lain alueellinen soveltamisala olisi aina 1000 metriä Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen kohteista. Nykyisin alueellinen soveltamisala vaihtelee 500 – 1000 metrin välillä kohteesta riippuen.

Puolustusministeriön mukaan käytäntö on osoittanut, että aina ei ole täysin selvää, milloin suojavyöhykkeen tulisi olla 500 metriä ja milloin 1 000 metriä siksi, että laissa määritellyt kohteet menevät ominaisuuksiltaan joissakin tilanteissa päällekkäin. 

Muutoksella tehtäisiin lain tulkinnasta suoraviivaisempaa ja ennakoitavampaa sekä lain soveltajan että kiinteistön hankinnan osapuolten kannalta.

Lausunnossaan puolustusministeriö tavoittelee kansallisen turvallisuuden lisäämistä kiinteistökaupoissa. Nämä puolustusministeriön lausunnossaan asettamat tavoitteet on otettu huomioon ja lausunnon kehittämisehdotukset on sisällytetty hallituksen esitykseen valvonta- ja lunastuslakien muuttamisesta. 

Hallituksen esitys lakien muuttamisesta tulee eduskuntaan ja lähetekeskusteluun viikolla 42 eli lokakuun puolivälin jälkeen. Lähetekeskustelun jälkeen esitys annetaan puolustusvaliokuntaan mietintöä ja lausuntoja varten.

Linkki lakiesitykseen: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta. (Luonnos)

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/c2307079-c612-4b45-8ef7-0c8f067ea9ae/c0c2192c-f78c-457d-830b-0ad3091309c5/MIETINTO_20220623111343.pdf

Tuoreimmat tiedot sote-uudistuksen vaikutuksesta Kemin kaupungin talouteen

 

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on päivittänyt tuoreimmat tiedot hyvinvointialueille siirtyvien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen kustannuslaskelmista. Tiedot ovat päivittyneet syyskuun alussa 2022.

Kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat on tehty kuntien vuoden 2021 tilinpäätösten ja vuoden 2022 talousarviotietojen perusteella.

Laskelmat kunkin kunnan eli myös Kemin kaupungin talouteen on näillä tiedoilla kyetty tekemään jo melko tarkkaan.

Lopulliset rahoituslaskelmat ja toistaiseksi pysyvä ja toteutuneiden lukemien mukainen siirtymätasaus määritellään kesällä 2023 vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätöstietojen perusteella.

Excel-taulukon alaosasta pääsee selaamaan taulukon eri informaatiosivuja ja kuntakohtaisia laskelmia eri kuntien osalta.

Excel-taulukko ”kuntien talouden tasapainotilan muutos ja sen laskennallinen paine kunnallisveroprosenttiin” kertoo muutoksen ja siirtymätasauksen vaikutuksesta kunnallisveroprosenttiin. Se kertoo joko viiden vuoden mittaisen siirtymätasauksen aiheuttamasta kunnallisveron nousupaineesta tai mahdollisuudesta keventää kunnallisveroprosenttia siirtymätasauksen seurauksena. Järjestelmämuutoksen siirtymätasaus vaikuttaa vuodesta 2023 vuoteen 2027.

Tässä tarkastelussa vain järjestelmämuutoksen tasauksen muutos vaikuttaa kunnan tasapainoon. Tasauksen lisäksi todellisuudessa kunnan tulot (verotulot, valtionosuudet ja toimintatuotot) sekä kustannukset muuttuvat vuosittain normaaliin tapaan. On siis korostettava sitä, että kunnan talouden tasapainoon ja veroprosenttiin kohdistuviin taustatekijöihin vaikuttaa monta eri muuttujaa, jotka vuosittain saavat erilaisia mitattavia ja laskennallisia arvoja. 

Kunnallisveroprosentin leikkuuosuus näissä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän tekemissä  järjestelmämuutoksen tasauslaskelmissa on 12,64.                                                                                                                                                  

Tasapainotilan muutoksen vaikutusta on havainnollistettu laskennallisena muutospaineena kunnallisveroprosenttiin. Taulukon viimeisen sarakkeen positiivinen luku kuvaa korotuspainetta ja negatiivinen luku laskuvaraa.

Kemin kohdalla lukema on myönteinen. Siirtymätasausvuosien päätyttyä vuonna 2027 lukema on -0,32 eli se laskennallisesti osoittaa kunnallisveron laskumahdollisuutta tuon verran. Meidän kaikkien on kuitenkin hyvä huomioida, että tämä lukema on ainoastaan yksi muuttuja lukuisten muiden talouteen vaikuttavien muuttujien joukossa.    

Excel -taulukoista selviää kuntakohtaisten tasapainotilan muutosta kuvaavien laskelmien lisäksi myös valtionosuuslaskelmat sote-uudistuksen jälkeen.

Uudistuksen vaikutusta kuntien talouteen arvioidaan tasapainotilan muutoksen myötä. Tasapainotilalla tarkoitetaan tässä tapauksessa vuosikatetta poistojen jälkeen. Muutokset kuntien tasapainotilassa rajataan uudistuksen voimaantulovuonna 2023 nollaan, minkä jälkeen tasapainotilan annetaan muuttua vaiheittain maksimissaan +/- 15 euroa asukasta kohden vuoteen 2027 asti. 

Vuoden 2027 tasapainotila jää pysyväksi. Pysyvä muutos kunnan tasapainotilassa on maksimissaan +/- 60 euroa asukasta kohden. Koko maan tasolla tasapainon muutos n. + 4 €/asukas johtuu lääkärihelikopterien kuntien rahoitusosuuden poistumisesta.

Sosiaali- ja terveysministeriön tekemät uusimmat laskelmat löytyvät Excel-taulukoituna oheisesta sosiaali- ja terveysministeriön linkistä.

https://soteuudistus.fi/documents/16650278/73400932/Kuntien+rahoitus_JULKAISU_syyskuu2022.xlsx/64f9fa9b-0ba0-0c59-223b-62e6478b2807?t=1663601639672

Kemi on selvittänyt sote-uudistuksen vaikutuksia myös tilaamalla Inspiralta vuosi sitten syyskuussa konsulttityönä laskelman ja selvityksen siirtymän vaikutuksista kaupungin talouteen.

Kaupungin talouspäällikkö Katri Heberg kertoo Kuntarahoituksen haastattelussa 24.01.2022 seuraavasti:

”Inspira analysoi kaupungin talouden kantokykyä ja kestävää investointitasoa sote-uudistuksen jälkeen aina vuoteen 2030 asti. Laskelmissa arvioitiin myös sote-tukipalvelujen siirtymisen ja sote-kiinteistöjen vaikutuksia, joita esimerkiksi valtiovarainministeriön laskelmissa ei ole huomioitu. Tulevaisuudesta tehtiin kaksi vaihtoehtoista skenaariota.

 – Selvitys vahvisti arviomme, että uudistuksen myötä menoja lähtee enemmän kuin tuloja. Mutta se myös osoitti, ettei sote-uudistuksen tuoma pieni positiivinen vaikutus auta kaupungin taloutta tasapainoon. Sopeuttamistoimia on välttämättä tehtävä, Heberg sanoo.”  

Tässä linkki Kuntarahoituksen haastatteluun: 

https://www.kuntarahoitus.fi/ajankohtaista/inspiran-analyysi-valotti-sote-uudistuksen-vaikutuksia-kemin-talouteen

 

Kemi 15.9.2022

Hannu Peurasaari

Kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen 

Aluevaltuutettu

                                                                                                                                                                               

                                

Suomen turvallisuus, EU ja Nato

 

• 
  
• Viime aikojen tapahtumien yhteydessä on käynyt selväksi, että turvallisuuspolitiikan näkökulmasta EU:n hyöty jäsenmaille on nyt osoittautunut olemattomaksi. Vuosien mittaan, aina kun perussuomalaiset ovat kritisoineet EU:n jäsenyyttä, niin meille on muiden puolueiden taholta toisteltu, että EU liittää Suomen läntiseen arvoyhteisöön ja EU takaa Suomen turvallisuuden.
• 
  
• Nyt kun kriisin uhka on päällä, niin missä on se puhuttu EU:n tuottama sotilaallinen turvallisuus. Ei missään. Sitä ei ole, ja sen vuoksi Suomi on hakemassa Naton jäsenyyttä. Sopimusoikeuden asiantuntijat ovat viime viikkoina moneen kertaan toistelleet, että sotilaallisen kriisin uhkatilanteessa EU:n perussopimuksen (SEUT, Lissabonin sopimus 42,7 pykälä) yhteisvastuulauseke ja avunannon lauseke eivät käytännön tasolla lopulta merkitse mitään.
• 
  
• Mitä sitten käytännön tasolla tarkoittaa se läntinen arvoyhteisö, jolla Suomen EU-jäsenyyttä myös meille perustellaan. Tähän mennessä se on tarkoittanut sitä että Suomi jäsenmaksuosuudellaan pitää yllä Brysselin kallista byrokratiakoneistoa ja säännöllisin väliajoin lähettää miljardien eurojen apupaketin talousasioitaan heikosti hoitavia Etelä-Euroopan valtioiden tukemiseen. Suomihan on halunnut olla EU:n mallioppilas ja unohtanut siinä yhteydessä kansallisen edun valvomisen.
• 
  
• Nyt on tarvetta vaikuttaa sen puolesta, että Suomesta ei tulisi myös Naton jäsenenä suhteettoman ja epäterveen ylitunnollinen, muita jäsenmaita paljon kuuliaisempi mallioppilas. Se tarkoittaisi sitä, että suomalaisia taistelutaidoiltaan hyvin eteväksi todettuja ammatti- ja sopimussotilaita lähetettäisiin Nato-operaatioiden kärjessä konflikteihin ympäri maailmaa, ja toisaalta Suomi hoitaisi rauhan aikana oman turvallisuutensa ja puolustuskykynsä täysin itse. Ja sellaisessa tilanteessa jossa Suomea kohtaisi konflikti, hoitaisimme myös sen omin voimin.

Suomen poliittisen johdon on tarpeellista muistaa ja asennoitua asemaansa realistisesti, että sitten jos ja kun Suomi on Naton jäsen, niin Suomi on siellä yksi kansakunta muiden joukossa, eikä liitossa ole tarpeellista alkaa esiintymään kokoaan suurempana. Kaikenlainen epärealistinen ja yli-innokas isottelu ja muidenkin jäsenmaiden vastuun kantaminen yleensä tulee aina kansan maksettavaksi. Sen ovat EU-jäsenyyden aikaiset vaiheet osoittaneet.

15.5.2022

Hannu Peurasaari 

                                                     Kuva Iltalehti

• • 
    
  
  

• 
  
• 
  
• 
  

Kaupunki valinnan edessä - vain yksi reitti on oikea

 

Kemi joutuu hakemaan toimintasäästöjä koska kaupungin tilinpäätökset ovat olleet pitkän matkaa punaisella vuodesta toiseen. Kuntalaki velvoittaa kaupungin talouden tasapainottamiseen, jotta kaupungilla säilyy mahdollisuus tuottaa lakisääteiset palvelut. Se velvoite on kuntalain 110 pykälässä, ja se kohdistuu suoraan kaupungin luottamuselimiin.

Kaupungin hyvinvointilautakunta esitti tämän päivän (22.3) kokouksessaan, että Kemin teatteria ei lakkauteta, vaan sen tulevaisuus rakennetaan teatterin esittämän uudenlaisen yhteistuotantoihin nojaavan tuotantomallin pohjalle. Pohjaesityksenä oli teatterin lakkauttaminen.

Esityksiä tuotettaisiin yhteistuotantoina usean valtionosuusjärjestelmän piiriin kuuluvan teatterin ja vapaan ammattiteatterikentän toimijoiden kesken. Suunnitelma edellyttää kaupungilta kokonaan uudet toimitilat teatterille.

Myös kaupunginorkesterin jatkaminen ylikunnallisesti rahoitettuna toimintana selvitetään saman hyvinvointilautakunnan päätöksellä.

Kaupungin taseeseen aiempina vuosina kertynyt nyt jo yli kymmenen miljoonan euron alijäämän kattamiseen on aikaa enää kaksi vuotta. Edellisen valtuuston tekemä talouden sopeuttamisohjelma ei ole toteutunut. Nyt virkamiesjohdon tekemä säästöjen ja supistamisten suunnitelma kattaa kaupungin toimialat laidasta laitaan, mutta toimintojen supistaminen koskisi kaikkein eniten ei- lakisääteisiä palveluja eli niitä palveluja joita ei ole säädetty kaupungin tehtäväksi

Itse pidän aivan tärkeimpänä että kaupungin henkilöstöstä pidetään hyvää huolta ja säästötoimenpiteiden yhteydessä vältytään irtisanomisilta. Kaupungin henkilöstö on luonnollisesti koko toiminnan suurin ja tärkein voimavara. Mahdollisesti jossakin tilanteessa eteen tulevat yksittäiset henkilöstövähennykset on tehtävä ainoastaan eläköitymisen kautta, ei irtisanomisten.

Kunnan on aina hoidettava sille laissa määrätyt asiat eli kaupungin tiet ja kadut on pidettävä kunnossa ja liikuttavana jokainen päivä. Kaupungin Konekeskuksen kalusto ja niiden käyttö tulee edelleen säilyttää kaupungin omana toimintana. Sen lakkauttamisella ja kaluston myynnillä ei saavuteta säästöjä ja sitä koskeva suunnitelma tuleekin unohtaa. Teiden ja katujen ja yleisten alueiden hoito on kaupungin lakisääteinen tehtävä ja se on hoidettava kaikissa olosuhteissa. Nykyisin hyvin monelta suunnalta asetetaan tavoitteeksi työmatkapyöräilyn ja työmatkaliikunnan lisääminen, ja kaupungin tekninen johto on asettanut tavoitteeksi liikenneturvallisuuden parantamisen, ja nämä kummatkin asiat ovat mahdollisia ainoastaan jos tiet aurataan ja pidetään talvisin hyvässä ja kuljettavassa kunnossa.

Jos kaupunki aikoo asettaa menot tulojen kanssa tasapainoon, se voi tapahtua lähinnä ei-lakisääteisiä tehtäviä supistamalla. Kaupungille laissa säädetyt tehtävät eli opetus, kasvatus, varhaiskasvatus, kadut, tiet ja niiden kunnossapito, yleiset alueet, tekninen toimiala ja elinvoimapalvelut ja sotekin vielä vuoden loppuun asti on hoidettava joka tilanteessa, niiden henkilöstöstä on pidettävä hyvää huolta ja tehtävien toiminta on rahoitettava joka tilanteessa.

Jos kaupungissa tuotetaan ammattiteatterin sijasta harrastajateatteria, eli se tehdään pääasiassa harrastajien voimin, ja jos ammattiteatteria nähdäkseen on käytävä sadan kilometrin päässä Oulussa, niin luultavasti se ei heikennä tavallisen kaupunkilaisen elämän laatua millään lailla - ei ainakaan omaani. Pieni kaupunki voi tuottaa paljon, mutta se ei voi tarjota aivan kaikkea sitä mitä suuri kaupunki voi tarjota, ja siihen on jossakin vaiheessa mukauduttava. Onhan siihenkin totuttu, että liigatason pelit on käytävä katsomassa eteläisessä naapurikaupungissa, tunnin matkan päässä, ja oikein hyvin se on onnistunut. Yhteisillä verorahoilla on hoidettava ensi sijassa tärkeimmät, eli meidän jokaisen elämiseen ja kasvamiseen ja oppimiseen ja terveyteen ja työntekoon ja yrittämiseen liittyvät asiat. Ne ovat ensimmäisellä sijalla.