Sauvosaaren yleisurheilukentän peruskorjaus on alkanut. Kemi haki opetus- ja kulttuuriministeriöltä myös valtionapua urheilukentän peruskorjauksen rahoitukseen, mutta ei sitä saanut.
Valtionavun määrä urheilupaikkarakentamisen hankkeissa on yleensä suuruusluokkaa 25 prosenttia hankkeen kokonaismenoista.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee valtionapupäätökset vapaata harkintaa käyttäen, eli vapaasti poliittisin perustein.
Eli ministeriön harkintavaltaa apupäätökdissä ei ole sidottu minkään lain asettamilla kriteereillä. Ministeriön ei tarvitse perustella päätöksiä, ja päätöksistä ei voi valittaa.
Julkisen rahan yli yhteisten varojen kohdentamisessa oikeudenmukaisuus on ehdoton pääsääntö. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus vaatii olosuhteiden tasoittamista. Taustalla on viime kädessä tarve ylläpitää yhteiskunnallista eheyttä.
Oikeudenmukaisuus vaatii, että yhteistä rahaa kohdennetaan tarveperusteisesti ja ennen kaikkea sinne, missä tarve on suurin. Eli valtio ja julkinen valta tukee rahallisesti eniten niitä ihmisiä, jotka ovat kaikkein huonoimmassa asemassa, jotta heillä olisi mahdollisuus päästä enemmän tasoihin muiden kanssa. Ja valtio korjaa tietä siellä missä tarve on suurin, ja missä tiet ovat kaikkein huonoimmassa kunnossa, jotta olosuhteet tasoittuisivat. Valtio tukee valtionavustuksin niitä investointihankkeita, joille on kaikkein suurin tarve, jotta olosuhteet tulisivat paremmin tasoihin muualla vallitsevien olosuhteiden kanssa.
Oikeasuhtaisuuden periaate on julkisen rahan kohdentamisen ehdoton päädääntö.
Suomessa on 240 päällystettyä yleisurheilukenttää. Tässä joukossa Sauvosaaren yleisurheilukenttä on koko Suomen vanhin ja huonokuntoisin kenttä.
Eli tarve sen korjaamiseen on kaikista suurin. Niinpä tarveperusteisesti ja oikeudenmukaisuusperustein Sauvosaaren kentän olisi pitänyt olla valtionapulistalla aivan kärjessä, ensimmäisenä.
Urheilu- ja kulttuuriministeri Sampo Terho avustajineen hylkäsi kuitenkin Kemin kaupungin tekemän valtionapuhakemuksen, ja Sauvosaaren kentän peruskorjaus ei saanut lainkaan valtionapua. Kulttuuri ja urheiluministerin tekemä Kemin valtionapuhakemuksen hylkäämispäätös onkin yleisen tarveharkintaperustelun vastainen, ja päätös ei noudata oikeasuhtaisuuden vaatimusta.
Tässä tapauksessa ministerin tekemän päätöksen luonne on erityinen. Kulttuuri ja urheiluministeriö teki liikuntapapaikkarakentamisen valtionapupäätökset huhtikuussa 2019, hallituksen jo muututtua toimitusministeristöksi. Ministeriö on tehnyt Kemin hakemuksen hylkäyspäätöksen 14.4.2019. Päiväys on merkitty päätökseen.
Pääministeri Sipilä oli pyytänyt hallituksensa eroa 8. maaliskuuta, jolloin hallitus muuttui toimitusministeristöksi ja ministereistä tuli toimitusministereitä.
Valtiosääntöoikeudellisen perinteen mukaisesti toimitusministeristö ei tee poliittisia ratkaisuja ja toimitusministeristö ei tee vapaata poliittista harkintaa sisältäviä päätöksiä.
Toimitusministeristö hoitaa ainoastaan tarpeelliset juokseva asiat.
Toimitusministerinä valtionapupäätöksiä tehneellä kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terholla ei siten ollut valtiosäännöstä ja sen tulkinnasta johdettua mahdollisuutta ja oikeutta tehdä valtionapupäätöksiä poliittisin perustein ja vapaasti harkiten. Siinä tilanteessa toimitusministerin olisi pitänyt tehdä valtionapupäätökset korostetun virkamiesluonteisesti, eli tehdä päätökset täysin tarveperusteisesti, samalla täyttäen yleisen oikeudenmukaisuuden ja päätösperustelun läpinäkyvyyden vaatimukset.
Itse näin kemiläisenä on todettava, että huhtikuisten urheilupaikkarakentamisen valtionapupäätöksien osalta nuoren ja energisen kulttuuri- ja urheiluministerin toimintaan jää valtiosääntöoikeudellisesta tulkintaperinteestä johdettava tahra.
Luultavasti kulttuuri- ja urheiluministerin kotiseudulla ollaan valtion rahanjakoon tyytyväisempiä. Sikäläiset liikuntapaikkarakentamisen valtionapuhakemukset näyttivät menestyneen rahanjaossa varsin hyvin.
Kemiläinen vientiteollisuus, mm. kaksi valtavaa puunjalostustehdasta ja kromikaivos, tuottaa huomattavan siivun Suomen bruttokansantuotteesta ja samalla merkittävästi rahaa valtion kassaan.
On aivan kohtuullista, että kaupunki saa valtionavun muodossa jotakin myös takaisinpäin silloin kun tarve on suuri ja lain säädökset ja kaikki oikeusperiaatteet hanketta täydellisesti puoltavat.
