Suomen puolustusvoimien Hornet-torjuntahävittäjät ovat käyttöikänsä loppusuoralla. Eduskunta on parlamentaarisessa järjestyksessä päättänyt 10 miljardin arvoisen HX-hankkeen toteuttamisesta. Budjetissaan eduskunta on jo myöntänyt siihen osan määrärahasta, noin 1,48 miljardia vuodella 2021 ja hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 2022 on varattu noin 1,52 miljardia hävittäjähankinnan toteuttamiseen. Valtioneuvosto tekee tarjousten perusteella hankintapäätöksen marras- joulukuun aikana viiden eri hävittäjävaihtoehdon joukosta.
Isot hankinnat sisältävät perinteisesti aina myös vastakauppoja. Hankinnan yhteydessä sovitaan kaupoista myös toiseen suuntaan, niin että hankinnan tekevän valtion elinkeinoelämä vastavuoroisesti myy tuotteita hankintavaltioon. Tai tarkkaan ottaen EU on säätänyt jo 2012 perinteisten vastakauppojen kieltämisestä, ja vastakauppojen sijasta nykyisin onkin puhuttava teollisesta yhteistyöstä. Se sisältää vastakauppoja joiden määrää ja laatua EU on rajannut puolustustarvikehankinnoista säätävällä direktiivillä. Suomalainen laki puolustustarvikehankinnoista toistaa direktiivin suuntalinjat.
Hornetin hankintojen yhteydessä vastakaupat olivat suuruudeltaan sataprosenttiset. Suomi myi silloin koneiden hankintavaltioon eli Yhdysvaltoihin teollisuustuotteita ja palveluksia Hornet-koneiden hankintahintaa vastaavalla summalla. EU:n nykyisten sääntöjen mukaan HX-hankinnan yhteydessä teollisen yhteistyön määrä saa olla kolmanneksen hankintasummasta. Ja viennin kohdevaltioon on oltava puolustus- ja turvallisuusteollisuuteen liittyvää.
Koska HX-hankkeen kokonaissumma on kymmenen miljardia euroa, se merkitsee 3,3 miljardin arvoisten myyntikauppojen avautumista suomalaisyrityksille. Tässä tarkoituksessa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Business Finland ovat jo vuodesta 2019 alkaen valmistelleet hävittäjähankintaan liittyviä vientikauppoja mm. tarjoamalla tietoa teollisen yhteistyön mahdollisuudesta ja kokoamalla yhteen asiasta kiinnostuneita suomalaisyrityksiä.
Hävittäjäkoneiden hankinnan yhteydessä toteutuvan teollisen yhteistyön eli viennin on EU:n sääntöjen mukaan liityttävä väljästi turvallisuusteollisuuteen. Turvallisuusteollisuus on käsitteenä laajempi kuin puolustustarviketeollisuus eli armeijan tarpeisiin tuottava teollisuus. Suomessa on runsaasti yrityksiä joiden tuotteet ja palvelukset joko suoraan liittyvät puolustus- ja turvallisuusteollisuuteen tai niitä voidaan hyödyntää puolustus- ja turvallisuusteollisuudessa. Tällaisia vientimahdollisuuksia löytyy myös Lapista, ainakin teollisesta palvelutuotannosta.
Lapin yliopistossa Rovaniemellä on korkeatasoista teollisen muotoilun tutkimusta. Nykyisen yliopistolain mukaan yliopistot hankkivat ulkopuolisia tulonlähteitä ja tekevät kaupallista yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Eli yliopistot hankkivat ulkopuolista rahoitusta myymällä tutkimusosaamistaan. Se on mahdollista joko suoraan tai yhdessä elinkeinoelämän yritysten kautta. Teollisen muotoilun osaaminen on tuote, jolle on tarvetta myös puolustus- ja turvallisuusteollisuudessa ja onkin täysi syy olettaa sille olevan kysyntää myös hävittäjien hankintamaassa.
Rovaniemellä on mahdollisuudet päästä mukaan HX-hävittäjäkauppaa seuraaviin vientikauppoihin tuotteistamalla ja myymällä teollisen muotoilun tutkimusta ja osaamista.
Myös Kemissä on tähän tilanteeseen myytävää osaamista. Hyvin korkeatasoinen Teollisen kiertotalouden osaamiskeskus Kemin Digipoliksessa palvelee teollisuusyrityksiä kiertotalousratkaisujen tutkimisessa, etsimisessä, löytämisessä, käyttöönotossa ja hyödyntämisessä. Teollisen kiertotalouden osaamiskeskus on EAKR-rahoitteinen yrityksiä palveleva organisaatio, jossa työskentelee joukko korkean tason asiantuntijoita. Teollinen kiertotalous ja kiertotalousratkaisujen etsiminen ja sivuvirtojen hyödyntäminen on ajankohtainen ja voimakkaasti kasvava ala laajasti teollisen maailman tuotannollisissa yrityksissä. Teollisen kiertotalouden yritystoiminnalla ja teollisen kiertotalouden osaamista välittävällä yrityksellä olisi täysi mahdollisuus tarjota ja myydä osaamistaan ja teollisen kiertotalouden hankkeita siihen valtioon, josta Suomi päättää hankkia hävittäjät.
Yli kolmen miljardin euron suuruiset valtavat vientimahdollisuudet avautuvat ja niihin liittyvät tarjous- ja sopimusprosessit käynnistyvät heti kun valtioneuvosto tekee hävittäjien hankintapäätöksen loppuvuoden 2021 aikana. Toivottavasti myös Lapista tartutaan tilaisuuteen, tehdään tarjouksia ja ollaan niissä kaupoissa mukana.
