Mitä kuuluu aluehallinnon demokratiakehitykselle? Kysymys voidaan tehdä nyt kun aluevaaleista on kulunut aikaa yli vuosi, ja hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2023 alusta.
Hyvinvointialueiden perustamiseen liittyvissä aluevaaleissa
alle puolet äänioikeutetuista käytti oikeuttaan äänestämiseen. Jo ennen vaaleja
käytiin mediassa keskustelua siitä, miten vaikuttaisi se, jos äänestysaktiivisuus jäisi
alhaiseksi. Silloin tuotiin esille huoli demokratian toteutumisen tasosta ja päätöksenteon legitiimiydestä.
Hyvinvointialueilla demokratian toteutumisen taso ratkeaa lopullisesti
kuitenkin vasta niiden toiminnan alettua. Suomalaisten mahdollisuus vaikuttaa
alueidensa päätöksentekoon on merkittävä asia. Laki hyvinvointialueista tarjoaa
asukkaalle aluevaalien äänioikeuden lisäksi oikeuden osallistua ja vaikuttaa
hyvinvointialueen toimintaan. Lain mukaan osallistumisen ja vaikuttamisen
mahdollisuuksista ja menetelmistä vastaavat aluevaltuustot eli aluevaltuutetut
ja valtuustoryhmät.
Sana osallisuus voi kuulostaa epäselvältä valtiotieteelliseltä termiltä, mutta tarkemmalta merkitykseltään se on kokemus,
jossa ihminen tuntee olevansa osa yhteisöä ja kokee voivansa vaikuttaa yhteisön
asioihin. Lain mukaan ihmisillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa itseään
koskeviin asioihin ja yhteiskunnan kehitykseen. Osallisuus myös lisää ihmisten
hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä.
Osallistumisessa ja vaikuttamisessa on kyse asukkaiden ja alueen
päättäjien vuorovaikutuksesta. Tavoitteena on tarjota asukkaille mahdollisuus
ohjata asioiden valmistelua ja päätöksentekoa sekä osoittaa osallistumisen ja
vaikuttamisen merkitys osana päätöksiä.
Osallisuutta ei kuitenkaan ole ilman viestintää ja tietoa
siitä, millä tavoin ihminen voi osallistua ja vaikuttaa. Hyvinvointialueiden
asukkaiden osallisuus, tunne olla osa aluetta ja kokemus voida vaikuttaa alueen
asioihin edellyttää tavoitteellista otetta ja myös muita kuin lakisääteisiä
toimenpiteitä. Aluevaltuutetuilta odotetaan asukkaiden osallistamista. Sen
ohessa voidaan lisätä myös edustuksellisen demokratian rinnalle rakennettavia
uudenlaisia osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja.
Perinteisiä osallistamisen keinoja ovat olleet keskustelu-
ja kuulemistilaisuudet ja mielipidekyselyt. Hyvinvointialueista annettuun on
kirjoitettu myös aloiteoikeus, mahdollisuus kansanäänestykseen sekä velvoite
asettaa nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä, vanhusneuvosto
sekä vammaisneuvosto. Kaksikielisillä alueilla on myös asetettava
kansalliskielilautakunta ja saamelaisten kotiseutualueella saamen kielen lautakunta.
Lainsäädäntö tukee osallistamista
Asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja
vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Se on määritelty myös hyvinvointialueita
koskevassa laissa. Palvelujen käyttäjien tarpeista lähtevä suunnittelu ja
toteutus tuottaa tarkoituksenmukaisia, sujuvia ja vaikuttavia
palvelukokonaisuuksia. Kaikkien osapuolten osallisuuteen panostaminen ja sen riittävä
toteutuminen on keskeistä uudistuksen onnistumiselle.
Osallisuus tarkoittaa merkityksellistä kuulumista,
osallistumista ja mukana oloa yhteiskunnassa sekä itselle merkityksellisissä
yhteisöissä ja ryhmissä. Osallisuus liittyy erityisesti yksilön
mahdollisuuksiin vaikuttaa oman elämänsä kulkuun, erilaisiin mahdollisuuksiin
ja yhteisiin asioihin. Osallisuuden kokemukset rakentuvat yhteistyössä ihmisten
kesken. Hyvinvointialueilla tämä tarkoittaa valtuutettujen, alueiden johdon, henkilöstön,
asukkaiden ja palveluiden käyttäjien sekä muiden sidosryhmien, kuten
järjestötoimijoiden, yhteistyötä ja yhteistä tekemistä.
Aluevaltuusto päättää hyvinvointialuestrategiasta. Siinä
tulee ottaa huomioon osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Strategiassa
tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Strategia
tarkistetaan vähintään kerran aluevaltuuston neljän vuoden mittaisen toimikauden aikana.
Hyvinvointialueesta annetun lain mukaan aluevaltuuston on
pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja
vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä. Osallistumista ja
vaikuttamista voidaan edistää esimerkiksi järjestämällä erilaisia keskustelu-
ja kuulemistilaisuuksia. Valtuustoryhmät järjestävät näitä tilaisuuksia säännöllisesti
ja osana poliittista työtään. Alueen asukkaat pääsevät kertomaan ajatuksiaan
myös vaalien välillä. Keskeistä on myös palvelujen suunnitteleminen ja kehittäminen
yhdessä palvelujen käyttäjien ja hyvinvointialueen henkilöstön kanssa. Heille
tulee varata myös mahdollisuuksia osallistua hyvinvointialueen talouden
suunnitteluun. Hyvinvointialueen toimielimiin tulee valita palvelujen
käyttäjien edustajia. Lisäksi tulee tukea asukkaiden sekä järjestöjen ja muiden
yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.
Aluehallituksen on asetettava vaikuttamistoimielimet, jotka
vastaavat kuntalain vastaavia toimielimiä. Lain mukaan hyvinvointialueilla tulee olla
nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Vaikuttamistoimielinten
jäsenet valitaan pääosin alueen kunnissa toimivien toimielinten jäsenistä.
Tavoitteena osallistuminen ja yhteinen päätöksenteko
Sitran tekemän hallintosääntömallin mukaan
hyvinvointialueilla tulee olla erillinen osallistumisen ohjelma. Siihen on
kirjattu osallistumisen tavat, niiden tavoitteet ja vaikuttavuus sekä kuvaus
osallistumisen kytkeytymisestä hyvinvointialueen päätöksentekoon.
Osallistumisen ohjelman piirissä ovat alueen asukkaat ja palveluiden käyttäjät ja myös hyvinvointialueen henkilöstö.
Lain mukaan aluevaltuutettujen ja valtuustoryhmien on osallistettava
hyvinvointialueen asukkaita, valtuutettujen on oltava kontaktipinta alueen
väestöön ja näin huolehdittava demokratian vahvasta toteutumisesta. Aluevaltuuston
on selvitettävä asukkaiden ja hyvinvointialueella pitempiaikaisesti asuvien
palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa.
Käytännössä kuitenkin hyvinvointialueella valta näyttää entistä enemmän keskittyvän
aluehallitukselle ja sen delegoimana johtaville virkahenkilöille. Aluevaltuuston
tehtäväksi on jäänyt päättää kerran vuodessa budjetista ja käydä läpi strategia
kerran neljän vuoden mittaisella valtuustokaudella. Budjetin kohdalla valtuuston vaikutusmahdollisuus on varsin
pieni, koska hyvinvointialueen budjettiraha tulee pitkälle raamitettuna valtion tulo-
ja menoarviosta. Strategia puolestaan on toimintaa ohjaava periaateohjelma, joka
luonteeltaan on yleisluonteinen asiakirja. Se kertoo hyvinvointialueen vision,
mission ja arvot.
Lapin hyvinvointialueella alkuvaiheiden jälkeen aluevaltuuston kokoustahti on harventunut ja valtuuston kokouksia on enää satunnaisesti. Viime vuonna jätetyt valtuutettujen aloitteet odottavat edelleen vastauksia, ja hallintosääntöön kirjattuja kyselytunteja ei ole järjestetty. Kirjallinen kysymys on rajattu ainoastaan suurimmille ryhmille, koska sen takana täytyy olla vähintään neljäsosa kaikista valtuutetuista.
Lain mukaan aluevaltuutetut ovat keskeisin demokratian
toteuttaja ja ylläpitäjä hyvinvointialueella. He ovat asukkaiden linkki alueen päätöksentekoon. Aluevaltuutettujen tehtävä on
olla kontaktissa alueen väestöön ja palvelujen käyttäjiin ja tuoda heidän
sanomansa ja viestinsä ja aloitteensa päätöksentekopöytiin.
Voidaankin perustellusti sanoa,
että jos valta keskittyy ja aluevaltuuston asema ja merkitys vähenee, samaan tahtiin myös hyvinvointialueen
demokratia ohenee. Aluevaltuuston asema ja alueellinen demokratia seisovat rinta
rinnan. Demokratiasta on pidettävä huolta.
9.5.2023 Hannu T Peurasaari
Kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen
Lapin Aluevaltuuston jäsen
Lähteitä:
Laki hyvinvointialueista (611/2021)
Lapin hyvinvointialueen hallintosääntö
Toni Auvinen FCG: Toteutuuko hyvinvointialueilla demokratia?
25.2.2022