Eduskunta hyväksyi viime kesänä 23.6.2021 hallituksen esityksen koskien hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista. Esityksessä oli lähes 1700 sivua, ja siinä säädettiin useita uusia sote-lakeja ja muutettiin yli 100 voimassaolevaa lakia. Hallituksen esityksen mukaisesti hyvinvointialueet perustetaan ja alueet aloittavat työnsä 1.1.2023 alkaen.
Lakipaketissa säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämisvastuusta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, lähipalvelujen turvaamisesta
sekä ohjauksesta ja valvonnasta. Sairaanhoitopiirit ja erityishuoltopiirit
lakkaavat ja niiden toiminta siirtyy kokonaan hyvinvointialueille.
Lapin hyvinvointialueella on 21 kuntaa ja lähes 180 000
asukasta. Alueen pinta-ala on yli 100 000 neliökilometriä. Etäisyys Simosta
Nuorgamiin on 620 kilometriä ja etäisyys Posiolta Kilpisjärvelle on 550
kilometriä. Hyvinvointialueelle siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä noin 7350
henkilöä. Sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtyy noin 7200 henkilöä ja
pelastuslaitoksesta noin 150 henkilöä. Sopimuspalokuntia siirtyy 31. Eli kysymys on suuresta alueesta ja isosta muutoksesta.
Hyvinvointialueiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion
rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla.
Rahoituksesta säädetään lailla hyvinvointialueen rahoituksesta
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja palo- ja pelastustoimen
tehtävät siirtyvät hyvinvointialueelle. Kun tehtävien rahoitusvastuu siirtyy samalla
kunnilta valtiolle, valtion tulot lisääntyvät ja kuntien tulot vastaavasti
vähentyvät niiltä pois siirtyvien tehtävien ja niiltä pois siirtyvän
rahoitusvastuun verran. Jotta kokonaisveroaste ei kasvaisi, kunnallisveron määrä
alenee. Kunnallisveron vähennys on 12,39 prosenttiyksikköä kaikissa kunnissa,
kun lait tulevat voimaan. Myös kuntien osuus yhteisöveron tuotosta alentuu kolmanneksen
ja valtion osuutta vastaavasti kasvaa.
Hyvinvointialueiden rahoitus on yleiskatteista ja se jaetaan
alueille asukkaiden laskennallisten sosiaali- ja terveydenhuollon ja
pelastustoimen tehtävien palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien
tekijöiden perusteella. Lisäksi osa rahoituksesta määräytyy asukasmäärän
mukaisesti sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin perusteella.
Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttaa lisäksi niin sanottu riskikerroin.
Hyvinvointialueella päätetään sosiaali- ja terveystoimesta
eli missä hoitoa saa ja miten sitä järjestetään. Eli päätetään hyvin tärkeistä
asioista. Ylin päättävä eli on aluevaltuusto. Sen lisäksi hyvinvointialueella
on hallitus ja tarpeellinen määrä lautakuntia.
Lapin hyvinvointialueen rahoitus on noin 830 miljoonaa euroa.
Ne ovat veronmaksajien rahaa ja sen vuoksi meidän kaikkien tulisi olla
kiinnostuneita siitä, miten noita rahoja käytetään. Eli tulisi käydä
äänestämässä aluevaaleissa. Ehdolla on monipuolinen joukko hyviä ja kokeneita perussuomalaisia
ehdokkaita ympäri Lappia.
On tärkeää varmistaa, että hyvinvointialueen tehtäviä ei
lähdetä missään tapauksessa lisäämään nykyisestä. Sosiaali- ja terveystoimen ja
pelastustoimen siirtäminen aluehallintoon riittää. Kunnissa ja kaupungeissa oleva
päätösvalta on lähellä ihmistä ja sitä ei ole mitään syytä siirtää lisää hyvinvointialueelle
kauemmaksi asukkaista. Kunnissa ja kaupungeissa tunnetaan ihmiset ja heidän
tarpeensa parhaiten. Hyvinvointialueesta ei saa muodostaa itse itseään
ruokkivaa hallintotasoa, jonka ylläpitämiseen menee isot summat verorahaa. Keskittäminen
vie asioita kauemmaksi ihmisistä. Perussuomalaiset ovat ihmisen puolella ja lähipalvelujen puolella keskittämistä
vastaan.
Kemi-Tornion alueen ihmisille kahden päivystyssairaalan
säilyminen on aivan äärimmäisen tärkeää. Kemi-Tornion alue on raskaan
suurteollisuuden keskittymä, joten oma päivystyssairaala on välttämätön jo
pelkästään suuronnettomuusvaaran ja etäisyyksien takia. Alueella on kymmenen Seveso III-artiklan mukaista suuronnettomuusvaaran aiheuttavaa teollisuuslaitosta ja varastoaluetta ja sen lisäksi jatkuvasti vaarallisten aineiden kuljetuksia. Päivystävä
erikoissairaanhoitoa tarjoava sairaala on välttämätön myös yhdenvertaisuuden
vuoksi, sillä Länsi-Pohjan alueella asuu yli kolmannes Lapin alueen väestöstä. Sairaala
työllistää yli 1000 ihmistä ja on tärkeä sairaanhoidon ammattikorkeakouluopetuksen
harjoittelupaikkana. Eli sairaalan säilymisestä on saatava sopimus myös
siirtymäajan jälkeen. Parhaiten se varmistuisi tekemällä muutos terveydenhuoltolain
50 pykälään kahden päivystyssairaalan mallista.
Valtiovarainministeriö on laskenut että sote lisää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Soten lisärahantarve on laskennallisesti 6,4 miljardia euroa kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana sen jälkeen, kun sote alkaa vuonna 2023. Näin on valtiovarainministeriö todennut. Rahan menoa on ehdottomasti hillittävä, koska menojen kasvu nostaisi kokonaisveroastetta. Ja on ennen kaikkea varmistettava, että yhdenvertaiset palvelut säilyvät kaikkialla Lapissa ja säilyvät myös Kemi-Tornion alueella. Rahat on kohdennettava palveluihin, ei poliittisiin virkoihin.
Lapin hyvinvointialue aloittaa – käydään äänestämässä
aluevaaleissa. Hyvällä vaalituloksella saamme äänemme kuuluviin ja pääsemme todella
vaikuttamaan päätöksiin.
