Lapin hyvinvointialue aloittaa – olemmeko valmiina

 

Eduskunta hyväksyi viime kesänä 23.6.2021 hallituksen esityksen koskien hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista. Esityksessä oli lähes 1700 sivua, ja siinä säädettiin useita uusia sote-lakeja ja muutettiin yli 100 voimassaolevaa lakia. Hallituksen esityksen mukaisesti hyvinvointialueet perustetaan ja alueet aloittavat työnsä 1.1.2023 alkaen.

Lakipaketissa säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuusta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, lähipalvelujen turvaamisesta sekä ohjauksesta ja valvonnasta. Sairaanhoitopiirit ja erityishuoltopiirit lakkaavat ja niiden toiminta siirtyy kokonaan hyvinvointialueille.

Lapin hyvinvointialueella on 21 kuntaa ja lähes 180 000 asukasta. Alueen pinta-ala on yli 100 000 neliökilometriä. Etäisyys Simosta Nuorgamiin on 620 kilometriä ja etäisyys Posiolta Kilpisjärvelle on 550 kilometriä. Hyvinvointialueelle siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä noin 7350 henkilöä. Sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtyy noin 7200 henkilöä ja pelastuslaitoksesta noin 150 henkilöä. Sopimuspalokuntia siirtyy 31. Eli kysymys on suuresta alueesta ja isosta muutoksesta.

Hyvinvointialueiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Rahoituksesta säädetään lailla hyvinvointialueen rahoituksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja palo- ja pelastustoimen tehtävät siirtyvät hyvinvointialueelle. Kun tehtävien rahoitusvastuu siirtyy samalla kunnilta valtiolle, valtion tulot lisääntyvät ja kuntien tulot vastaavasti vähentyvät niiltä pois siirtyvien tehtävien ja niiltä pois siirtyvän rahoitusvastuun verran. Jotta kokonaisveroaste ei kasvaisi, kunnallisveron määrä alenee. Kunnallisveron vähennys on 12,39 prosenttiyksikköä kaikissa kunnissa, kun lait tulevat voimaan. Myös kuntien osuus yhteisöveron tuotosta alentuu kolmanneksen ja valtion osuutta vastaavasti kasvaa.

Hyvinvointialueiden rahoitus on yleiskatteista ja se jaetaan alueille asukkaiden laskennallisten sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella. Lisäksi osa rahoituksesta määräytyy asukasmäärän mukaisesti sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin perusteella. Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttaa lisäksi niin sanottu riskikerroin.

Hyvinvointialueella päätetään sosiaali- ja terveystoimesta eli missä hoitoa saa ja miten sitä järjestetään. Eli päätetään hyvin tärkeistä asioista. Ylin päättävä eli on aluevaltuusto. Sen lisäksi hyvinvointialueella on hallitus ja tarpeellinen määrä lautakuntia.

Lapin hyvinvointialueen rahoitus on noin 830 miljoonaa euroa. Ne ovat veronmaksajien rahaa ja sen vuoksi meidän kaikkien tulisi olla kiinnostuneita siitä, miten noita rahoja käytetään. Eli tulisi käydä äänestämässä aluevaaleissa. Ehdolla on monipuolinen joukko hyviä ja kokeneita perussuomalaisia ehdokkaita ympäri Lappia.

On tärkeää varmistaa, että hyvinvointialueen tehtäviä ei lähdetä missään tapauksessa lisäämään nykyisestä. Sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen siirtäminen aluehallintoon riittää. Kunnissa ja kaupungeissa oleva päätösvalta on lähellä ihmistä ja sitä ei ole mitään syytä siirtää lisää hyvinvointialueelle kauemmaksi asukkaista. Kunnissa ja kaupungeissa tunnetaan ihmiset ja heidän tarpeensa parhaiten. Hyvinvointialueesta ei saa muodostaa itse itseään ruokkivaa hallintotasoa, jonka ylläpitämiseen menee isot summat verorahaa. Keskittäminen vie asioita kauemmaksi ihmisistä. Perussuomalaiset ovat ihmisen puolella ja lähipalvelujen puolella keskittämistä vastaan.

Kemi-Tornion alueen ihmisille kahden päivystyssairaalan säilyminen on aivan äärimmäisen tärkeää. Kemi-Tornion alue on raskaan suurteollisuuden keskittymä, joten oma päivystyssairaala on välttämätön jo pelkästään suuronnettomuusvaaran ja etäisyyksien takia. Alueella on kymmenen Seveso III-artiklan mukaista suuronnettomuusvaaran aiheuttavaa teollisuuslaitosta ja varastoaluetta ja sen lisäksi jatkuvasti vaarallisten aineiden kuljetuksia. Päivystävä erikoissairaanhoitoa tarjoava sairaala on välttämätön myös yhdenvertaisuuden vuoksi, sillä Länsi-Pohjan alueella asuu yli kolmannes Lapin alueen väestöstä. Sairaala työllistää yli 1000 ihmistä ja on tärkeä sairaanhoidon ammattikorkeakouluopetuksen harjoittelupaikkana. Eli sairaalan säilymisestä on saatava sopimus myös siirtymäajan jälkeen. Parhaiten se varmistuisi tekemällä muutos terveydenhuoltolain 50 pykälään kahden päivystyssairaalan mallista.

Valtiovarainministeriö on laskenut että sote lisää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Soten lisärahantarve on laskennallisesti 6,4 miljardia euroa kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana sen jälkeen, kun sote alkaa vuonna 2023. Näin on valtiovarainministeriö todennut. Rahan menoa on ehdottomasti hillittävä, koska menojen kasvu nostaisi kokonaisveroastetta. Ja on ennen kaikkea varmistettava, että yhdenvertaiset palvelut säilyvät kaikkialla Lapissa ja säilyvät myös Kemi-Tornion alueella. Rahat on kohdennettava palveluihin, ei poliittisiin virkoihin.

Lapin hyvinvointialue aloittaa – käydään äänestämässä aluevaaleissa. Hyvällä vaalituloksella saamme äänemme kuuluviin ja pääsemme todella vaikuttamaan päätöksiin.

 

 

Hävittäjäkauppa avaa mahdollisuuksia myös Lapin elinkeinoelämälle

Suomen puolustusvoimien Hornet-torjuntahävittäjät ovat käyttöikänsä loppusuoralla. Eduskunta on parlamentaarisessa järjestyksessä päättänyt 10 miljardin arvoisen HX-hankkeen toteuttamisesta. Budjetissaan eduskunta on jo myöntänyt siihen osan määrärahasta, noin 1,48 miljardia vuodella 2021 ja hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 2022 on varattu noin 1,52 miljardia hävittäjähankinnan toteuttamiseen. Valtioneuvosto tekee tarjousten perusteella hankintapäätöksen marras- joulukuun aikana viiden eri hävittäjävaihtoehdon joukosta. 

Isot hankinnat sisältävät perinteisesti aina myös vastakauppoja. Hankinnan yhteydessä sovitaan kaupoista myös toiseen suuntaan, niin että hankinnan tekevän valtion elinkeinoelämä vastavuoroisesti myy tuotteita hankintavaltioon. Tai tarkkaan ottaen EU on säätänyt jo 2012 perinteisten vastakauppojen kieltämisestä, ja vastakauppojen sijasta nykyisin onkin puhuttava teollisesta yhteistyöstä. Se sisältää vastakauppoja joiden määrää ja laatua EU on rajannut puolustustarvikehankinnoista säätävällä direktiivillä. Suomalainen laki puolustustarvikehankinnoista toistaa direktiivin suuntalinjat. 

Hornetin hankintojen yhteydessä vastakaupat olivat suuruudeltaan sataprosenttiset. Suomi myi silloin koneiden hankintavaltioon eli Yhdysvaltoihin teollisuustuotteita ja palveluksia Hornet-koneiden hankintahintaa vastaavalla summalla. EU:n nykyisten sääntöjen mukaan HX-hankinnan yhteydessä teollisen yhteistyön määrä saa olla kolmanneksen hankintasummasta. Ja viennin kohdevaltioon on oltava puolustus- ja turvallisuusteollisuuteen liittyvää.

Koska HX-hankkeen kokonaissumma on kymmenen miljardia euroa, se merkitsee 3,3 miljardin arvoisten myyntikauppojen avautumista suomalaisyrityksille. Tässä tarkoituksessa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Business Finland ovat jo vuodesta 2019 alkaen valmistelleet hävittäjähankintaan liittyviä vientikauppoja mm. tarjoamalla tietoa teollisen yhteistyön mahdollisuudesta ja kokoamalla yhteen asiasta kiinnostuneita suomalaisyrityksiä.

Hävittäjäkoneiden hankinnan yhteydessä toteutuvan teollisen yhteistyön eli viennin on EU:n sääntöjen mukaan liityttävä väljästi turvallisuusteollisuuteen. Turvallisuusteollisuus on käsitteenä laajempi kuin puolustustarviketeollisuus eli armeijan tarpeisiin tuottava teollisuus. Suomessa on runsaasti yrityksiä joiden tuotteet ja palvelukset joko suoraan liittyvät puolustus- ja turvallisuusteollisuuteen tai niitä voidaan hyödyntää puolustus- ja turvallisuusteollisuudessa. Tällaisia vientimahdollisuuksia löytyy myös Lapista, ainakin teollisesta palvelutuotannosta.

Lapin yliopistossa Rovaniemellä on korkeatasoista teollisen muotoilun tutkimusta. Nykyisen yliopistolain mukaan  yliopistot hankkivat ulkopuolisia tulonlähteitä ja tekevät kaupallista yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Eli yliopistot hankkivat ulkopuolista rahoitusta myymällä tutkimusosaamistaan. Se on mahdollista joko suoraan tai yhdessä elinkeinoelämän yritysten kautta. Teollisen muotoilun osaaminen on tuote, jolle on tarvetta myös puolustus- ja  turvallisuusteollisuudessa ja onkin täysi syy olettaa sille olevan kysyntää myös hävittäjien hankintamaassa. 

Rovaniemellä on mahdollisuudet päästä mukaan HX-hävittäjäkauppaa seuraaviin vientikauppoihin tuotteistamalla ja myymällä teollisen muotoilun tutkimusta ja osaamista. 

Myös Kemissä on tähän tilanteeseen myytävää osaamista. Hyvin korkeatasoinen Teollisen kiertotalouden osaamiskeskus Kemin Digipoliksessa palvelee teollisuusyrityksiä kiertotalousratkaisujen tutkimisessa, etsimisessä, löytämisessä, käyttöönotossa ja hyödyntämisessä. Teollisen kiertotalouden osaamiskeskus on EAKR-rahoitteinen yrityksiä palveleva organisaatio, jossa työskentelee joukko korkean tason asiantuntijoita. Teollinen kiertotalous ja kiertotalousratkaisujen etsiminen ja sivuvirtojen hyödyntäminen on ajankohtainen ja voimakkaasti kasvava ala laajasti teollisen maailman tuotannollisissa yrityksissä. Teollisen kiertotalouden yritystoiminnalla ja teollisen kiertotalouden osaamista välittävällä yrityksellä olisi täysi mahdollisuus tarjota ja myydä osaamistaan ja teollisen kiertotalouden hankkeita siihen valtioon,  josta Suomi päättää hankkia hävittäjät. 

Yli kolmen miljardin euron suuruiset valtavat vientimahdollisuudet avautuvat ja niihin liittyvät tarjous- ja sopimusprosessit käynnistyvät heti kun valtioneuvosto tekee hävittäjien hankintapäätöksen loppuvuoden 2021 aikana. Toivottavasti myös Lapista tartutaan tilaisuuteen, tehdään tarjouksia ja ollaan niissä kaupoissa mukana. 

Laitosteatteri valinkauhassa - kulttuurikaupunki ilman kunnallista laitosteatteria on täysin mahdollinen

 

Kuntalain mukaan kunnilla ja niin myös kaupungeilla on lakisääteisiä tehtäviä ja lakiin perustustumattomia tehtäviä. Kuntalain mukaan lakisääteiset tehtävät on hoidettava jokaisessa talousilanteessa.

Lakisääteisten tehtävien ohella kunnat tuottavat mm. liikunta- ja kulttuuripalveluja, koska ne lisäävät kuntalaisten hyvinvointia, niillä on monia myönteisiä vaikutuksia ja ne ovat myös kunnan tai kaupungin vetovoima- ja pitovoimatekijä. Kemissä on kattavat ja monipuoliset liikuntapalvelut ja perinteisesti varsin tasokkaat kulttuuripalvelut. Nykyisin kaupungin oma laitosteatteri tosin toimii väistötiloissa vuokralla ilman kunnon omia tiloja. Kemillä on kulttuurikaupungin imago, josta se on pitänyt sinnikkäästi kiinni myös taloudellisesti haastavina ja vaikeina aikoina. Kulttuurimyönteisyys on ollut valtapuolueiden ja äänestäjien tahto. Hyvä niin.

Kuntavaalikampanjan aikana myös itse totesin että kulttuurin tarjonta tulisi säilyttää kaupungissa ennallaan. Sille on kysyntää.

Teatteri on merkittävä kulttuuripalvelu, ja teatteria tuotetaankin kuntalaisten iloksi jollakin tavalla ja jossakin mittakaavassa lähes jokaisessa Suomen kunnassa. Korona-aikana teatterin ensi-iltojen ja näytelmien esitysmäärien vähetessä katsojamäärät ovat vähentyneet myös. Lipputulot ovat olleet vähäisiä. Kaupungin talous on myös hyvin tiukoilla.

Kun katsotaan valtakunnan tasolla nykyhetken tilastoja ja tosiasioita, todetaan että yksikään Kemin kokoinen kaupunki Suomessa ei ole taloudellisesti onnistunut ylläpitämään kunnallista laitosteatteria. Se on korvattu harrastajateatterilla tai muulla vastaavalla ratkaisulla. On realistista ja ajankohtaista asettaa kysymys, miten Kemi voi onnistua siinä missä muut vastaavan kokoiset tai suuremmatkin kaupungit eivät ole onnistuneet. Millainen olisi se temppu. Viekö talouden ahdinko kaupungista oman laitosteatterin. Kaupunginjohtaja on talousluvut laskettuaan nostanut tämän epäilyksen varovasti julkisuuteen. Teatteri on täynnä ammattinsa osaavia ja työnsä tunnollisesti hoitavia hyviä kemiläisiä ihmisiä. Jokainen kemiläinen varmasti haluaa että teatteri säilyisi ennallaan. Ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa on pakko asettaa kysymys että millä rahalla.

Kemissä menot ovat vuodesta toiseen miljoonia euroja suuremmat kuin tulot. Sen lisäksi Stora Enson tehtaan lakkaamisella on iso negatiivinen vaikutus talouteen. Kemin talouden tulopuolen oikaiseminen vaatisi vähintään 1000 - 2000 uuden yksityisen sektorin pysyvän työpaikan syntymistä kaupunkiin nopealla aikataululla. Se vaatii ison määrän suuria yrityksiä nopeasti. Vaikka teemme töitä ja olemme luonteeltamme optimisteja, se on kuitenkin mahdoton tavoite yhden tai kahden vuoden aikana toteutettavaksi. 

Edes miljoonien eurojen positiivisen tilinpäätöksen tekeminen tänä vuonna ei riittäisi oikaisemaan kaupungin taloutta. Tiedetään jo tässä vaiheessa vuotta, elokuussa, että julkisuuteen tulleiden ennusteiden mukaan tämänkin vuoden tilinpäätös on tuntuvasti eli miljoonia euroja negatiivinen taseeseen jo aiemmin kertyneen yli yhdeksän miljoonan euron alijäämän lisäksi. Taseeseen on kertynyt käyttötalouden velkaa eli kaupunki on joutunut ottamaan isoja summia velkaa käyttötalouden menoihin. Tuoreen tiedon mukaan hallitus puolittaa kuntien koronakorvaukset tälle vuodelle valtion aiemmin lupaamasta. 

Jos voimakkaita toimia ei saada tapahtumaan, tilanne on ennusteen mukaan viemässä Kemin kuntalain mukaiseen kuntaselvitykseen, valtiovarainministeriön haltuunottoon ja pakkoliitokseen Tornioon. Se olisi itsenäisen kaupungin komealle ja pitkälle tarinalle nolo loppu. Valtiovarainministeriölle haltuunotto ja ja pakkoliitos toiseen kaupunkiin on vakiintunut käytäntö, niitä on ollut viime vuosinakin useampia. Tämä on asia jota ei voi kieltää ja jota on katsottava nyt silmiin.

Kaikki Kemin kokoiset ja jonkun verran suuremmatkin kaupungit Suomessa ovat aikojen mittaan korvanneet kunnalliset laitosteatterit vireästi ja aktiivisesti toimivilla harrastajateattereilla, jos pienillä kaupungeilla on oma laitosteatteri ylipäätänsä jossakin historian vaiheessa ollut. Ammattiteatterit ovat nykyisin suurten kaupunkien etuoikeus. Kunnallisen ammattiteatterin kulurakenne on sitä kokoa ja mittaluokkaa, että Kemillä ei ole ollut pitkään aikaan sellaista taloudellista momenttia, jonka avulla teatterin ylläpitäminen olisi onnistunut sen aiheuttamatta vuosittain alijäämää kaupungin tilinpäätökseen. 

Tilinpäätöksestä selviää että kaupunkilaiset tukevat jokaista ostettua teatterilippua 120 eurolla, vuodesta toiseen. Kustannusvastaavasti teatterilipun hinta tulisi olla 134 euroa, mutta tilinpäätöksen mukaan se on ollut 14 euroa. Tämän saman 120 euron tuen kemiläiset veronmaksajat maksavat kaikille lipuille, eli myös ulkopaikkakuntalaisten ostamille teatterilipuille. Todella suuri osa teatterissakävijöistä tulee muualta kuin Kemistä. Asetelma kohenisi osittain jos lähikunnat maksaisivat osan teatterin kuluista, mutta siihen tavoitteeseen ei ole neuvotteluissa päästy. Voiko kaupunki jatkaa näin vai pakottaako talouskriisi löytämään uusia tapoja tuottaa teatteria ja näyttämötaidetta.

Naapurikuntien kanssa pitkään käydyt neuvottelut Kemin kaupunginteatterin rahoituspohjan laajentamisesta ylikunnalliseksi eivät ole onnistuneet ja ovat päättyneet tuloksettomina. Teatterin osakeyhtiöittäminen olisi yksi ratkaisu joka kannustaisi kehitttämään ja vahvistamaan teatterin omaa tulovirtaa ja voisi jäntevöittää sen taloudenpitoa. Kemiä monta kertaa suurempi Oulu muutti teatterinsa osakeyhtiöksi jo kymmenen vuotta sitten. 

Entä onko oma laitosteatteri sitten onnistunut pitämään väestöä Kemissä. Mikään ei tue sitä olettamusta. Kaupungin väkimäärä on tasaisesti laskenut neljäkymmentä vuotta, kun esimerkiksi naapurikaupungissa Torniossa (siellä on harrastajateatteri) väkimäärä on tasaisesti noussut koko saman ajan.

Jos nykyisessä talousahdingossa kävisi niin, että teatteri vaihtuisi laitosteatterista monipuoliseen kaupungin ja kulttuuriministeriön tukemaan harrastajateatteriin, se ei välttämättä vähentäisi kaupungista teatteritarjontaa lainkaan. Teatteritarjonnan määrällä olisi hyvät mahdollisuudet säilyä ennallaan. Harrastajateatterikaupungissa teatteria ja näyttämötaidetta, näytelmiä ja ensi-iltoja ja suomalaista kulttuuria tuotetaan edelleen aktiivisesti ja täydellä teholla kaupungin tukemana, mutta silloin teatteria tuotetaan harrastajien ja ammattilaisten yhteisvoimin, ei pelkästään ammattilaisvoimin. 

Kiinteiden paikallaan olevien laitosteattereiden lisäksi Suomessa on lukuisia kiertäviä teattereita, jotka kiertävät kunnasta ja kaupungista toiseen ja tulevat pitämään näytöksiä pyydettäessä korvaamaan omaa laitosteatteria ja täydentämään kaupungin tai kunnan harrastajateatterituotantoa.

Kulttuurinnälkäiselle väestölle harrastajateatteri ja näytelmäpiirit ja kiertävien teattereiden tarjonta tuovat runsaasti elämyksiä ja katsottavaa ja koettavaa. Ja Oulun korkeatasoinen kaupunginteatteri on reilun tunnin matkan päässä. Kaupunki voisi tukea kaupunkilaisten teatterimatkoja ostamalla tilausliikenteen linja-autovuoroja.

On täysi syy arvella, että vireä harrastajateatteritoiminta tuo kulttuurista lisäarvoa, osallistavaa näyttämötaidetta ja sosiaalista hyvää jopa enemmän kuin laitosteatteri. Harrastajateatteri kun tyypillisesti kokoaa ympärilleen satamäärin ihmisiä ja kokonaisia perheitä tuottamaan teatteria ja näyttämötaidetta erilaisissa tehtävissä. Teatterinäytelmän tuottamisessa on esiintyjäroolien lisäksi lukuisia muita tehtäviä. Pelkästään jo sellaisen harrastuspohjaisen yhdessä tekemisen tuottama sosiaalinen lisäarvo on aivan huomattava. Harrastajateatterit käyttävät tuotannossaan lisäksi myös ammattilaisia freelance-näyttelijöitä, puvustajia ja muita palkattuja työntekijöitä.

Harrastajateatterin ylläpitäminen ja tukeminen, kiertävät teatterit ja kaupunkilaisten kuljettaminen Ouluun sikäläisen teatteritarjonnan ääreen maksavat vain pienen osan oman laitosteatterin ylläpitämiseen kuluvasta vuosittaisesta rahamäärästä. Harrastajateatteri, kesäteatteri ja kansalaisopistojen tuottama teatteriopetus ja näytelmäpiirit veisivät teatterin ja näyttämötaiteen tekemisen laajasti kaupungin asukaspiireihin ja lähemmäksi ihmisiä. Harrastajateatterin tekemiseen pääsee helposti mukaan. Monipuolinen pääosin harrastajavoimin toteutettu teatterin tekeminen tavoittaa kaupungin asukkaat laajemmin kuin pelkästään ammattilaisista koottu palkattu laitosteatteri.

Koska harrastajateatteri on laitosteatteriin verrattuna ylivoimaisen interaktiivinen teatterin tekemisen muoto, se ulottaa tuottamansa kulttuurihyvän täydellisemmin, monipuolisemmin ja laajemmin kuntalaisten keskuuteen kuin laitosteatteri. Onkin täysin mahdollista, että laitosteatterin lakkaaminen ja muuttuminen harrastajateatteriksi jopa vireyttäisi kemiläistä teatteri- ja kulttuurielämää, kun mukaan huomioidaan kaupungin rahallinen tuki teatterille ja vierailuille tulevat kiertävät teatterit. Tämän lisäksi kaupunki voisi ostaa määrävälein paikalliselta liikennöitsijältä tilausajoja Ouluun ja kuljettaa tilausbusseilla kaupunkilaisia Oulun kaupunginteatterin näytäntöihin. Asiat oikein järjestämällä kulttuuri- ja teatteritarjonta ja kulttuurikaupungin imago on mahdollista säilyttää ja ylläpitää myös ilman omaa laitosteatteria. Kulttuurituotanto on tärkeää myös suomalaisen identiteetin ylläpitäjänä.

 

Kohti uutta valtuustokautta

 

Kesäkuun kuntavaalien jälkeen uusi nelivuotinen valtuustokausi on alkamassa. Elokuussa valtuusto järjestäytyy, jonka jälkeen kausi alkaa toden teolla syyskuussa. 

Kemin Perussuomalaiset lähtee seuraavaan valtuustokauteen viiden kaupunginvaltuutetun voimin. Parussuomalaisilla oli Kemissä ehdokkaita enemmän ja vaalitulos oli parempi kuin koskaan aikaisemmin. Kaupunginhallitukseen perussuomalaiset saa yhden paikan. Vaalituloksen perusteella PS saa hyvän määrän paikkoja myös muihin luottamuselimiin. Kemissä toteutettava organisaatiouudistus on hidastanut luottamuselimistä käytäviä paikkaneuvotteluja. Loput valtuustopuolueiden kesken jakoon tulevat paikat varmistuvat elokuun aikana.

Stora Enson huhtikuussa tekemä ilmoitus Veitsiluodon tehtaan lakkauttamisesta on isku tehtaan työntekijöille, heidän perheilleen ja koko Kemille. YT-neuvottelujen jälkeen tehtaan lakkauttaminen vähentää suoraan 550 työpaikkaa. Laskelmien mukaan tehtaan lakkaaminen on välillisesti viemässä alueelta yli tuhat työpaikkaan. Kaupungin verotulot tulevat samalla notkahtamaan useita miljoonia euroja. Tilanteesta on etsittävä suunta ylöspäin.

Parasta olisi, jos paikkakunnalle hakeutuisi uusi yritys, joka työllistää saman verran kuin Veitsiluoto. On kuitenkin realismia varautua siihen, että korvaavat työpaikat syntyvät asteittain ja ne syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla Kemi-Tornion alueella toimii äkillisen rakennemuutoksen työryhmä. Ministeriö rakentaa yhdessä aluetoimijoiden kanssa kehittämissuunnitelmaa uusiutuvan yritystoiminnan aikaansaamiseksi. Näiden toimenpiteiden rahoitukseen on tarvittaessa käytettävissä työ- ja elinkeinoministeriön rahoitusinstrumentteja. Rahoitusta koskevia päätöksiä voidaan tehdä nyt, kun aluetoimijat ovat toimittaneet tarkemman suunnitelman ministeriölle. Rahoitusten haku on avoinna alueen yrityksille ja muille toimijoille.

Stora Enso on luvannut tukea uuden teollisen yrityksen löytymistä Veitsiluotoon. Konserni on aloittanut selvitykset Veitsiluodon tehdasalueen tulevaisuudesta. Kehitysprojektia vetävät Stora Enson nimeämät johtajat ja konserni on palkannut tehtävään myös konsulttiyhtiö EY:n (Ernst & Young)

Valtion rakennetukipaketti auttaa uusien yritysinnovaatioiden ja uuden toiminnan synnyttämistä alueelle. Rakennemuutos ja siihen myönnettävät tuet tarjoavat mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen. 

Stora Enson Veitsiluodon tehtaan sulkemisesta aiheutuvaan äkilliseen rakennemuutostilanteeseen on myönnetty alueelle yhteensä 12,75 miljoonaa euroa. Summa koostuu Kemi-Tornion alueelle myönnetyn aluekehitysrahan lisäksi työllisyysmäärärahoista (2,55 miljoonaa euroa) sekä kansallisesta yritystukivaltuudesta (4,2 miljoonaa euroa) ja Euroopan aluekehittämisrahaston yritystuesta (4 miljoonaa euroa). 

Rakennemuutokseen myönnettyjen tukien käyttöä ohjaavat Pohjois-Pohjan ELY-keskus, Aluehallintovirasto ja Lapin liitto. Äkillisen rakennemuutoksen monialainen työryhmä koordinoi toimintaa. ELY-keskuksen mukaan yritystukia voidaan myöntää pk-yritysten merkittäviin investointi- ja kehittämishankkeisiin, joilla luodaan uutta yritystoimintaa, merkittävää kasvua ja uusia työpaikkoja Kemi-Tornion seudulle.

Rahoitusta voidaan myöntää myös yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeisiin, joiden hakijoina voivat olla muun muassa kunnat, kuntien elinkeinoyhtiöt, oppilaitokset sekä muut julkiset voittoa tavoittelemattomat toimijat. Valtiolta saatua tukea suunnataan yritysten uudistumisen, innovaatioiden ja osaamisen tueksi. Lisäksi tukea suunnataan vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja teknologian hyödyntämiseen liittyvien valmiuksien parantamiseen.

Opetusministeriö on valmis myöntämään Meri-Lapin ammatilliselle koulutukselle lisärahoitusta. Ministeriön mukaan lisärahoituksen avulla ammatilliset oppilaitokset voivat kartoittaa Veitsiluodosta irtisanottujen osaamista, sekä auttaa uudelle alalle tai uuteen ammattiin kouluttautumisessa alusta lähtien. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso on vaatinut hallitukselta ammattikorkeakoulun aloituspaikkojen lisäämistä Kemissä ja Torniossa. Tavoitteena on, että myös Kemiin ja Tornioon lisättäisiin tasapuolisesti uusia ammattikorkeakoulun aloituspaikkoja koska uusia AMK-oppilaspaikkoja on koko Suomen alueelle tulossa lähes 4000. Hallituksen suunnitelman mukaa tuosta valtavasta lähes 4000 oppilaspaikan lisäyksestä Kemi ja Tornio ovat saamassa yhteensä ainoastaan 70 paikkaa. Se on kohtuuttoman pieni määrä, kun huomioidaan alueen asukasluku, elinkeinorakenne, työvoiman tarve ja Kemin ja Tornion ammattikorkeakouluyksiköiden tarjoama monipuolinen ja kattava opetus- ja koulutussisältö. AMK-aloituspaikkojen lisäämiselle on suuri tarve.

Uusia työpaikkoja ja yrityksiä on tullut jokaiseen kaupunkiin mistä on lakannut tehdas ja kyllä niitä saadaan myös Kemiin. On jo tullut lupaavaa tietoa uuden teollisen toimijan sijoittumisesta Veitsiluodon tiloihin ja useammasta kiinnostuneesta. Suomen yrittäjäpiireillä on laajasti tieto vapaaksi jäävistä teollisuus- ja toimistotiloista. Kajaaniin on syntynyt uusia työpaikkoja enemmän kuin sieltä paperitehtaan lakkauttamisen yhteydessä väheni. Myös Voikkaalta on tullut rohkaisevaa viestiä. On tarpeellista säilyttää optimistien asenne ja on tärkeä päästä nopeasti liikkeelle.

Ministeriön johdolla aloitetun kehittämissuunnitelman lisäksi uusien yritysten kehittymistä ja sijoittumista alueelle edistäisi erityinen tähän tarkoitukseen kohdennettu elinkeinojen kehittämisprojekti, joka toimisi Kemin kaupungin elinkeinotoimen yhteydessä. Sellaisesta projektiorganisaatiosta on Kemissä kokemusta.

Ammattilaisvoimat on nyt tarpeellista ottaa täydellä teholla käyttöön. Kemissä Lapin ammattikorkeakoulun ja Digipoliksen yhteydessä sijaitsee uusien yritysten perustamista edistävä yrityshautomo ja yrityskiihdyttämö. Yksikössä on parinkymmenen edellisen vuoden aikana syntynyt kymmeniä uusia yrityksiä. Ammattilaisvoimin työstetyt ja loppuun saakka hiotut yritysideat ovat usein liiketaloudellisesti menestyviä. Myös naapurikaupunki Torniossa toimii Team Botnian yhteydessä yrityshautomo ja -kiihdyttämö.

Kemin Digipoliksessa toimiva teollisen kiertotalouden asiantuntijaorganisaatio voi tukea yrityshautomotyötä omalla osaamisalueellaan. Digipoliksessa on tarjolla myös yritysrahoituksen asiantuntijapalvelut.  ELY-keskuksen ja Lapin liiton kautta on haettavissa Euroopan aluekehitysrahaston tukikanavien rahoitusta yritysten käynnistämiseen ja kehittämiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön kokemusten mukaan rakennemuutosten hoitamisessa on ratkaisevaa tilanteen johtaminen ja koordinaatio sekä alueen toimijoiden yhteistyö. Oleellista onnistumisessa on se, miten irtisanomisessa kyetään menestyksellisesti yhdistämään yritysten, kaupunkien, maakunnan, oppilaitosten, TE-toimiston ja ELY-keskuksen osaaminen ja muut resurssit yhteisen tavoitteen eli uudelleentyöllistymisen sekä uusiutuvan yritystoiminnan saavuttamiseksi.

Uuden yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen luomisessa on päästävä liikkeelle nopeasti ja myönteisellä asenteella. Poliittinen yhteistyö edistää tavoitteiden saavuttamista.  Kuntavaaleissa valittiin uusi kaupunginvaltuusto. Kemissä vaali muutti perinteistä valta-asetelmaa, eli valtuuston suurin puolue on nyt sosialidemokraatit. Perussuomalaiset sai kaupunginvaltuustoon viisi valtuutettua eli perussuomalaiset saa paikan myös kaupunginhallituksessa ja pääsee omalla painollaan vaikuttamaan myös asioiden valmisteluun ja suunnitteluun.

Sote-lait ovat tulossa voimaan vuonna 2023. Lapin hyvinvointialueelle siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät rahoitetaan siirtämällä osa Lapin jokaisen kunnan ja kaupungin kuntaverosta hyvinvointialueen rahoittamiseen. Kemin kuntaveroprosentti on tällä hetkellä 21,75. Valtiovarainministeriön julkaiseman tuoreen taulukon mukaan valtio siirtää kuntaverosta Lapin hyvinvointialueelle 12,39 prosenttiyksikköä, jolloin Kemissä kaupungille tuloutettava kuntaverotuotto on 9,36 prosenttia.

Sote-paketti muuttaa myös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia. Kunnalle myönnetään valtionosuuden lisäystä, tai kunnan valtionosuutta vähennetään, jos tehtävien järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueelle kunnalta siirrettävä tulo ei vastaa hyvinvointialueelle siirtyvää kustannusta. Jos kunnalta siirrettävä kustannus ylittää hyvinvointialueelle siirtyvän tulon, kunnan valtionosuutta vähennetään siten, että vähennys on 60 prosenttia siirtyvien kustannusten ja tulojen erotuksesta. 

Kemissä sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat joka vuosi huomattavasti ylittäneet valtakunnallisen keskiarvon. Eli valtionosuuslain mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien ja kustannusten siirtyminen hyvinvointialueelle vähentää Kemin kaupungin peruspalvelujen valtionosuutta vuonna 2023 ja siitä eteenpäin neljän vuoden mittaisen siirtymätasauksen ajan. Tullessaan voimaan vuonna 2023 Sote-uudistus kuittaa 40 prosenttia Kemin valtakunnallisen keskiarvon ylittävistä sote-menojen osuudesta. Siirtymätasauksen vuosien aikana vuosian 2023-2027 peruspalvelujen valtionosuuksiin kohdistuva vähennys portaittain pienenee ja vähennys poistuu vuoden 2027 loppuun mennessä. Eli vuonna 2028 peruspalvelujen valtionosuudet ovat täysimääräiset ja Kemin sote-menot eivät enää lainkaan vaikuta kuntatalouteen. Tämä selviää valtiovarainministeriön julkaisemista taulukoista: https://soteuudistus.fi/rahoituslaskelmat.

Kun kuntaveron suhteellinen osuus kaupungin tulonmuodostuksessa pienenee, niin kiinteistöveron ja yhteisöveron merkitys ja osuus tulonmuodostuksessa kasvavat. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut ja palo- ja pelastustoimi siirtyvät osaksi hyvinvointialuetta, kunnalle jää iso joukko merkittäviä lakisääteisiä ja muita tehtäviä opetustoimen hoitamisesta alkaen. On tapeellista muistaa, että vaikka sote-uudistus vie osan kaupungin kuntaverosta, se ei vie kuitenkaan kaupungin velkoja ja investointitarvetta. Investointitarpeet ovat yhä olemassa. Ja kaupungin velat ovat kasvamassa Metsä Fibren tehdasrakentamisen vaatimien tie- ja satamainvestointien myötä.

Lisähaasteena uudelle valtuustolle tulee vuodelta 2020 noin 10 miljoonaa euroa alijäämäinen tase, joka on kuntalain mukaan oikaistava kolmen vuoden kuluessa. Stora Enson tehtaan lakkauttamisen myötä ansiotuloveron ja yhteisöveron veropohja on pienemässä, josta on aiheutumassa lisää alijäämää tilinpäätökseen vuoden 2022 aikana. Ainoa keino oikaista tilanne normaaliuralle on se, että kaupunkiin saadaan uusia yrityksiä ja lisää työpaikkoja. Sen eteen on virkamiesten ja puolueiden ja elinkeinoelämän sekä valtion edustajien tehtävä töitä myönteisellä asenteella ja laajalla rintamalla. Ottamalla kaikki vahvuudet käyttöön tehtävässä on erinomaiset mahdollisuudet onnistua.

Kotimainen kulutuskysyntä on talouskasvua luova ja ylläpitävä voima. Kotimaiseen kulutuskysyntään puolestaan vaikuttaa aivan suoraan ihmisille tuloista käteen jäävä raha. Käteen jääviin tuloihin taas vaikuttaa vero- ja maksupolitiikka. Hallituksen toimilla on näin aivan suora vaikutus siihen minkä verran palveluyrityksissä ja vähittäiskaupassa riittää ostovoimaisia asiakkaita ja miten ne voivat työllistää. Eli näin voidaan toteta että myös Kemin aluetalouden kehittymismahdollisuuksiin hallituksen politiikka vaikuttaa aivan suoraan. 

Ilmastotoimia ja päästövähennyksiä tavoittelevat verojen ja maksujen korotukset vähentävät aivan suoraan ihmisten käteen jääviä tuloja ja näin ilmastotoimien verot ja maksut omalta osaltaa jarruttavat paikallisen kulutuskysynnän synnyttämän talouskasvun mahdollisuuksia. Viherverot vaikuttavat myös suoraan yritysten talouteen kasvattamalla niiden menorakennetta. Hallituksen tulisi edistää kunta- ja aluetalouden elpymistä huolehtimalla ihmisten ostovoiman positiivisesta kehittymisestä ja perua tai kompensoida verojen ja maksujen korotukset. Se loisi talouskasvua ja välittömästi parantaisi kunta- ja aluetalouden näkymiä.

Muutama arvio ajankohtaiskeskusteluun puolustuskyvystä, sotilaiden eroamisiästä ja rajallisista resursseista

Muutama arvio ajankohtaiskeskusteluun puolustuskyvystä, sotilaiden eroamisiästä ja rajallisista resursseista

Porin Suomi Areenassa kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja kansanedustaja Heikki Autto esitti kaksi päivää sitten 14.7, että asevelvollisuuden uudistamista selvittävän parlamentaarisen komitea voisi nostaa reservin yläikärajaa nykyisestä 60 vuodesta ylöspäin.

Kansanedustaja Heikki Auton aloitetta voi täysin kannattaa. Reservin yläikärajan nostamista esimerkiksi kahdella vuodella voi perustella yleisen elinajanodotteen kohoamisella, aivan samoin kuin tuoretta ja asteittain voimaan tulevaa eläkeuudistustakin perustellaan. 

Ikärajan muutos voisi myös kasvattaa sijoitetun reserviläisten ja reserviupseerien joukkoa. Reservinupseeri voi yletä majurin tai jopa everstiluutnantin arvoon. Tässä tarkastelussa on kuitenkin hyvä muistaa myös sodan ajan tehtävien asettama vaatimus fyysiselle suorituskyvylle ja kenttäkelpoisuudelle. Jos reservin yläikärajan nostamista koskevan keskustelua viritetään, sen rinnalla olisi perusteltua tarkastella myös kantahenkilökunnan eläkeikään liittyvää lainsäädäntöä ja sen kehitystä.

Kantahenkilökunnasta eläköityvät upseerit muodostavat oman sijoituskelpoisen kaaderin eli reservissä olevan henkilöstön. Voidaan esittää arvioita sen koosta ja mittakaavasta suhteessa asteittain etenevän eläkelainsäädännön uudistukseen ja suhteessa nykyiseen sodan ajan joukkojen kokoon. 

Sotilaiden yleistä alhaisempaa eläkeikää on kautta aikojen perusteltu sillä, että näin saadaan reserviin ammattitaitoista päällystöä, joka on sitten sodan tullen käytettävissä. Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen sotilas- ja siviilihenkilöstön eläketurvaa hoidetaan sotilaseläkejärjestelmällä. Sotilaseläkejärjestelmän muodostavat Valtion eläkelain sotilaisiin sovellettavat erityissäännökset, jotka poikkeavat muusta työeläkelainsäädännöstä sekä tekniikkansa että eläketurvan tason osalta. Yleiseen eläkejärjestelmään verrattuna keskeiset eroavaisuudet sotilaseläkejärjestelmässä ovat eläkepalkan määräytymisessä, eläkekarttuman kertymisessä sekä alhaisemmassa eroamisiässä.

 Kantahenkilökunnasta muodostetun kaaderin kokoa olisi aiheellista arvioida ennen muuta sen ylläpidon vaihtoehtoiskustannusten näkökulmasta. Sen koko olisi kustannustehokkainta suhteuttaa vastaamaan sodan ajan joukkojen kokoa.

Sotilaseläkejärjestelmän piiriin kuuluvien eläkeoikeus voi syntyä palvelusvuosien perusteella, eroamisiässä tai yleisessä vanhuuseläkeiässä. Eläkeoikeus palvelusvuosien perusteella syntyy yleensä ennen eroamisiän mukaista eläkeoikeutta, jos tähän on oikeutettu. Eläkeoikeus syntyy viimeistään eroamisiässä.

Vuoden 1995 valtion eläkeuudistus kohotti kantahenkilökunnan eläkeikää sen nykyiselle tasolleen. Vuonna 1995 puolustusvoimien sodan ajan vahvuus oli 540 000 sotilasta, tämä ilmenee valtioneuvoston vuoden 1997 puolustuspoliittisesta selonteosta.  Selonteon suunnittelukaudella 2005-2012 puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta laskettiin 350 000 sotilaaseen. Selonteon mukaan sodan ajan organisaatiosta poistetaan etupäässä sellaisia joukkoja, joiden kalustosta ollaan ikääntymisen myötä luopumassa. Valtioneuvoston puolustuspoliittinen selonteko 1997: ”Yleinen kehitys Euroopassa ja lähialueilla mahdollistaa kuitenkin sodan ajan puolustusvoimien vahvuuden pienentämisen, edellyttäen että jäljelle jäävien joukkojen teknistä tasoa nostetaan.” Lausumassa korostuu joukkojen tekninen taso.

Puolustusvoimauudistuksessa v. 2012-2014 puolustusvoimien sodan ajan vahvuus asetettiin 230 000 sotilaaseen. Valtioneuvoston puolustusselonteossa 5/2017 on kirjaus: ”Suomi parantaa koko maan puolustuskykyä tehostamalla nykyiseen 230 000 sotilaan vahvuuteen kuulumattomien joukkojen käyttöä. Sodan ajan perustamisorganisaatio liitetään osaksi paikallisjoukkoja ja riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä käytetään valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin. Vahvuuteen sisällytetään myös kriisitilanteessa tarvittaessa puolustusvoimiin liitettävät rajajoukot. Näin ollen sodan ajan joukkojen määrä on noin 280 000 sotilasta.” Puolustusministeri Jussi Niinistön selontekoon tekemä kirjaus perustamisorganisaation ja rajavartioston ja vanhemman varusmiesikäluokan, yhteensä 50 000 sotilasta, liittämisestä kriisiajan ja valmiuden kohottamisen ja sodan ajan joukkoihin ei kuitenkaan muuta asetelmaa päällystöreservin tarpeen osalta, koska kyseiset organisaatiot sisältävät myös päällystön. Pienentynyt sodan ajan joukkojen määrä vähentää joukkoyksiköiden määrää ja myös kaventaa ja madaltaa komentoketjua.

Kantahenkilökunnasta koulutetun kaaderin määrää säätelevä eläkelainsäädäntö on pysynyt ennallaan vuoden 1995 eläkeuudistuksen jälkeen kuluvalle vuosikymmenelle saakka. 

Kuluvan vuosikymmenen aikana asteittain voimaan tulevassa eläkeuudistuksessa vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden alin vanhuuseläkeikä sopeutetaan elinajanodotteen muutokseen. Elinajanodotteen perusteella määriteltyä eläkeikää sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2030 eläkkeelle jääviin. Tarkoituksena on, että eläkeajan ja työssäoloajan välinen suhde pysyisi samalla tasolla kuin se on vuonna 2025. Eläkejärjestelmässä noudatettavaa alinta vanhuuseläkeikää nostetaan asteittain. Vanhuuseläkeikä nousee siten, että vuonna 1955 syntyneistä alkaen alin vanhuuseläkeikä nousee nykyisestä 63 vuodesta kolmella kuukaudella jokaista ikäluokkaa kohti, kunnes se on 65 vuotta. Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jonka alin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta.

Eläkeoikeus palvelusvuosien perusteella syntyy yleensä ennen eroamisiän mukaista eläkeoikeutta, jos tähän on oikeutettu. Eläkeoikeus syntyy viimeistään eroamisiässä. Työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläke ja perhe-eläke myönnetään puolustushallinnon ja rajavartiolaitoksen palveluksessa oleville samoilla perusteilla kuin muillekin valtion työeläketurvan piirin kuuluville. Sotilasviranhaltijalla ei ole oikeutta osa-aikaeläkkeeseen.

Sotilaalla tarkoitetaan sotilaskoulutusta vaativassa virassa tai tehtävässä tai erikseen säädetyssä sotilasvirassa palvelevaa virkamiestä. Uuden sotilaan eläkeikä on pääsääntöisesti 55 vuotta. Pääsääntöisesti uusi sotilas on henkilö, joka on tullut puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen palvelukseen sotilasvirkaan vuoden 1992 jälkeen ja ennen vuotta 1993 tullut on vanha sotilas.

Puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilas- tai siviilihenkilöllä on oikeus vanhuuseläkkeeseen eroamisiässä, jos tämä työskentelee virassa, johon on erikseen säädetty eroamisikä. Eroamisiät on säädetty puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 47 §:ssä ja rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 35 a §:ssä. Uusien sotilaiden eroamisikä on 55 vuotta, ellei eroamisiäksi ole muuta säädetty. Tästä poikkeuksena ovat upseerin tai opistoupseerin virassa palvelevat uudet sotilaat, jotka voivat erota palveluksesta 48 vuotta täytettyään ja saada palvelusvuosien mukaisen eläkkeen 55-vuotiaana edellyttäen, että 30 vuoden sotilaseläkeaikavaatimus täyttyy. Sotilasvirassa palveltua aikaa on siis oltava 48 vuoden iän täyttyessä vähintään 23 vuotta. Niin sanotut vanhat upseerit ja opistoupseerit voivat saada eläkeoikeuden palvelusvuosiensa perusteella. Vanha sotilas voi jäädä eläkkeelle palvelemansa sotilaseläkeajan perusteella ennen eroamisikää, mutta viimeistään eroamisiässä. Meneillään olevassa eläkeuudistuksessa sotilaseläkejärjestelmään kuuluvien henkilöiden vanhuuseläkeiät nousevat portaittain samassa suhteessa kuin ne nousevat muilla palkansaajilla.

Suomen Sotilas-lehden asiantuntija on vuonna 2012 selvittänyt eläkkeelle siirtyneen sijoituskelpoisen kantahenkilökunnan vuosittaista kokonaiseläkesummaa. ”Alle 60-vuotiaille, siis periaatteessa ennen aikojaan eläkkeelle päästetyille ja sijoituskelpoisille sotilaille maksetaan eläkkeitä noin 100 miljoonaa euroa.” Todellisen summan asiantuntija arvioi suuremmaksi: ”Summa on tilastossa tällä tavalla rajattuna liian pieni, koska se ei sisällä edellä mainittuja noin 350:tä everstiä/kommodoria tai noin sataa kenraalia, jotka kuuluvat reserviin vielä tuonkin iän jälkeen. Olennaisin luku on tuo 100 miljoonaa euroa, joka suhteutettuna esimerkiksi vuosittain Puolustusvoimien maksamiin noin 800 miljoonan euron palkkoihin on aika paljon.”

Hallituksen esityksessä eduskunnalle työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi (16/2015) on kirjattu: ”Esityksen keskeisenä tavoitteena on pidentää työuria. Elinajanodote on kasvanut odotettua nopeammin ja tarkoituksena on, että osa pidentyneestä elinajasta käytetään työntekoon. Keskeistä työurien pidentämisen kannalta on eläkeikärajojen nosto ja niiden sitominen elinajanodotteen kehitykseen vuoden 2025 jälkeen. Tavoitteena on, että 25 vuotta täyttäneen eläkkeellesiirtymisiän odote nousisi vuoteen 2025 mennessä vähintään 62,4 vuoteen.”

”Työurien pidentäminen nähdään välttämättömänä huoltosuhteen, julkisen talouden tasapainon sekä työeläkemaksuun kohdistuvan nousupaineen takia. Esityksessä ehdotettujen muutosten yhtenä tavoitteena onkin tukea julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisemista. Työurien pidentymisen kautta voidaan edistää työllisyyttä ja kasvattaa talouden yhteenlaskettuja työtuloja. Kestävyysvajetta voidaan supistaa myös eläkkeiden maksuun tarvittavia julkisia menoja pienentämällä.” 

Ja edelleen hallituksen lakiesityksen mukaan:

”Työurien pidentämisestä johtuva työllisyyden kasvu sekä vähentäisi eläkemenoja että kasvattaisi bruttokansantuotetta, ja tätä kautta tukisi julkisen talouden kestävyyttä. Esityksen tavoitteena on myös turvata työeläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys. Työurien pidentyessä työtulosumma kasvaa ja tukee myös työeläkkeiden rahoituspohjaa. Näin voidaan hillitä työeläkemaksun nousupaineita.”

Saman lakimuutoksen mukaan sotilaiden eläkeikä on nousemassa kuluvan vuosikymmenen aikana nykyiseltä yleistä eläkeikää selvästi alemmalta tasolta eliniänodotteen kasvamisen verran. Eli samassa suhteessa ja portaittain ja määrämitaltaan korkeintaan saman verran kuin yleisen eläkeiän nousu. Siitä huolimatta eläkeuudistus ei vastaakaan Suomen Sotilas-lehden asiantuntijan esille nostamaan kysymykseen, muodostaako nykyinen eläkeikäjärjestely kantahenkilökunnasta kaaderia yli sen tarpeen mitä sodan ajan joukkojen nykyinen määrä edellyttää. Jos vastaus on myönteinen niin yli todellisen tarpeen vuosittain maksetulle eläkesummalle voidaan laskea vaihtoehtoiskustannus. Eläkkeisiin käytetyllä rahalla olisi hankittavissa teknistä puolustuskykyä ja varusteita ja lisää kertausharjoituksia esimerkiksi maavoimien suorituskyvyn parantamiseen. Eli puolustuskyvyn uskottavuuden parantamiseen.

Voimme olla varmoja, että jokaisen reserviläisen tavoin myös kantahenkilökuntaan kuuluville Suomen puolustuskyky on tärkeämpi kuin oma urakehitys tai omat eläke-edut. Sen vuoksi sotilaiden eläkelainsäädäntöä olisikin syytä tarkastella ja punnita kokonaisuutena uudelleen myös resurssien käytön tehokkuuden näkökulmasta. Tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus ratkaisevat, pienellä valtiolla ei ole varaa mihinkään muuhun silloin kun turvallisuudesta on kysymys. 

Kemi - vahvuudet käyttöön ja notkosta nousuun

Stora Enson ilmoitus Veitsiluodon tehtaan lakkauttamisesta on isku työntekijöille, heidän perheilleen ja koko Kemille. Tehtaan lakkauttaminen vähentää suoraan 670 työpaikkaa ja välillisesti se kohdistuu laskelmien mukaan lähes 1500 työpaikkaan. Kaupungin verotulot notkahtavat laskelmien mukaan useita miljoonia. 

Stora Enso on luvannut tukea uusien yrittäjien löytymistä Veitsiluotoon. Ja valtion rakennetukipaketti auttaa uusien yritysinnovaatioiden ja uuden toiminnan synnyttämistä alueelle. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala esitti selvitysmiehen asettamista Kemiin kartoittamaan uusien yritysten sijoittumismahdollisuuksia tehdasalueelle ja paikkakunnalle. 

Uusia työpaikkoja ja yrityksiä on tullut jokaiseen kaupunkiin mistä on lakannut tehdas eli kyllä niitä saadaan Kemiinkin. Suomen yrittäjäpiireillä on laajasti tieto vapaaksi jäävistä tiloista. Kajaaniin syntyi vuosien mittaan uusia työpaikkoja enemmän kuin sieltä paperitehtaan mukana lähti. Voikkaalta on tullut rohkaisevaa viestiä. 

On tarpeellista säilyttää optimistien asenne. Ja on tärkeä päästä heti liikkeelle.

Mahdollisesti yrityksiä voi hakeutua tehdasalueelle ja Kemiin myös täysin omasta aloitteestaan. Varminta on kuitenkin alkaa edistämään uusien yritysten kehittymistä ja sijoittumista alueelle käynnistämällä erityinen tähän tarkoitukseen kohdennettu elinkeinojen kehittämisprojekti. Se toimisi Kemin kaupungin elinkeinotoimen yhteydessä.  Sellaisesta projektiorganisaatiosta on Kemissä kokemusta.

Ammattilaisvoimat on nyt tarpeellista ottaa täysillä käyttöön. Kemissä Lapin ammattikorkeakoulun ja Digipoliksen yhteydessä sijaitsee uusien yritysten perustamista edistävä yrityshautomo ja yrityskiihdyttämö. Yksikössä on parinkymmenen edellisen vuoden aikana syntynyt kymmeniä uusia yrityksiä. Ammattilaisvoimin työstetyt ja loppuun saakka hiotut yritysideat ovat usein liiketaloudellisesti menestyviä. Myös naapurikaupunki Torniossa toimii Team Botnian yhteydessä yrityshautomo ja -kiihdyttämö. 

Digipoliksessa toimiva teollisen kiertotalouden asiantuntijaorganisaatio voi tukea yrityshautomotyötä omalla osaamisalueellaan Digipoliksessa on tarjolla myös yritysrahoituksen asiantuntijapalvelut.  ELY-keskuksen ja Lapin liiton kautta on haettavissa Euroopan aluekehitysrahaston tukikanavien rahoitusta yritysten käynnistämiseen ja kehittämiseen. 

Jos Kemillä oikein hyvä onni käy, niin paikkakunnalle sijoittuu yritys joka työllistää saman verran kuin Veitsiluoto. On kuitenkin realismia varautua siihen  että korvaavat työpaikat syntyvät asteittain ja ne syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

On tärkeä päästä nopeasti liikkeelle.

Itse luottaisin vetyteknologian tuovan uusia yrityksiä pitemmällä aikavälillä. Ministeri Lintilä vasta kertoi valtion suuntaavan 150 miljoonaa vetyteollisuuden kehittämiseen ja tukemiseen. Pohjois-Ruotsissa Luulajassa, Bodenissa ja Kiirunassa teollisuusyritykset aikovat investoida lähivuosina miljardeja euroja vetyteknologiaan ja uusien polttoaineiden valmistukseen. Oulun yliopiston prosessimetallurgian professori Timo Fabritius uskoo vetyteollisuuden mahdollisuuksiin nimenomaan Pohjois-Suomessa. Samoin kaasuverkkoyhtiö Fingrid arvioi että vetytalouden hankkeet lähtevät liikkeelle pohjoisen rannikkoseudun teollisuusalueelta. Vetyteknologia tarvitsee runsaasti sähköenergiaa. TVO ilmoitti vasta että Olkiluoto kolmonen on valmis ja  kytkeytyy valtakunnanverkkoon. Raahen Pyhäjoen hanke odottaa rakennuslupaa valtioneuvostolta lähiaikoina. Karsikon suunnitelmat ovat vielä olemassa ja Fennovoima omistaa sen tontin, mahdollisesti sekin hanke nousee tulevaisuudessa uudelleen tarkasteluun. Valtiolta tulisi saada lupaus vetytalouden investoinneista Kemiin. 

Suomalainen P2X-solutions valmistautuu rakentamaan 50 miljoonan euron pilottilaitoksen vedyn ja synteettisen polttoaineen tuotantoon. Yhtiö ei ole vielä julkaissut sijoituspaikkaa. Muitakin suomalaisyhtiöitä on lähtenyt liikkeelle. Jotain tuollaista investointia mutta isompaa odottaisin tulevaksi tällekin alueelle lähivuosina. 

Parasta on päästä liikkeelle nopeasti ja myönteisellä asenteella. Asiaa edistää myös se jos alueen eri organisaatiot ja kaupungin poliittiset puolueet tekevät työtä yhdessä saman tavoitteen eteen. 

Sote-lakeja on muutettava turvaamaan Länsi-Pohjan keskussairaalan säilyminen

 

Lukemattomia kertoja on voitu osoittaa ja todeta, että Kemi-Tornion kaltaiselle suurteollisuuden alueelle oma päivystyssairaala on välttämätön. Ainoastaan päivystyssairaala voi taata perustuslain mukaiset riittävät terveyspalvelut alueella. Kemi-Tornion alueella sijaitsee toistakymmentä EU:n Seveso III -artiklan mukaista suuronnettomuusvaaraa aiheuttavaa teollisuuslaitosta tai varastoaluetta. Sairaala työllistää nykyisellään noin tuhat työntekijää. Se on myös harjoittelupaikka alueen ammattikorkeakoulun terveydenhuollon opiskelijoille. Sairaalan alasajo ja muuttaminen terveysasemaksi jättäisi jäljelle muutaman kymmenen työpaikkaa. Sairaalan lakkaaminen voisi viedä mennessään myös terveydenhuollon amk-koulutuksen Kemi-Tornion alueelta. Eli kun puhutaan sairaalan tulevaisuudesta niin puhutaan erittäin isosta asiasta.

Hallituspuolueiden joukosta aina ajoittain annetaan ymmärtää, että Länsi-Pohjan keskussairaalan säilyminen voisi jotenkin olla sote-lakien mukaan mahdollista vielä kymmenen vuoden siirtymäajan jälkeen. Jos hallituspuolueiden ajamat sote-lait tulevat voimaan niin yksiselitteisesti säilyminen ei ole mahdollista. Se selviää lakiehdotuksesta. Päivystyssairaalan toiminta loppuu jo ennen kymmenen vuoden määräajan täyttymistä koska rahoituslain mukaan Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintaan ei ole varattu rahaa.

He 241/2020 eli Hallituksen esitys eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi on 1208 sivua sisältävä lakiesitys. Se kannattaa lukea huolellisesti ennen kuin siitä esittää mielipiteitä ja näkemyksiä.

Sote-paketin järjestämislain mukaan:

”Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Vaasan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirien on järjestettävä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Laajan ympärivuokautisen päivystyksen yksiköllä tarkoitetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, joka pystyy tarjoamaan laajasti palveluita usealla lääketieteen erikoisalalla ympärivuorokautisesti välittömästi ja jolla on voimavarat terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen.” Muilla sairaaloilla ei ole oikeutta toimia.

RKP sai Vaasan sairaalan sote-järjestämislaissa ja terveydenhuoltolain 50 pykälässä sanottujen pysyvien päivystyssairaaloiden joukkoon, koska se teki siitä hallituskysymyksen. Hallituspuolueet lisäsivät Vaasan keskussairaalan sote-järjestämislakiin ja terveydenhuoltolain sairaalaluetteloon lakimuutoksella joulukuussa 2019. RKP pystyi puolustamaan Vaasaan oman pysyvän päivystyssairaalan, vaikka Etelä-Pohjanmaan keskus eli Seinäjoen keskussairaala on tunnin ajomatkan päässä Vaasasta. Missä silloin olivat ne hallituspuolueet, joiden olisi pitänyt puolustaa Länsi-Pohjan keskussairaalaa hallituksen perustamisvaiheessa. Hiljaista oli. 

Jos sote-lakipaketti hyväksytään niin sairaanhoitopiirit lakkaavat olemasta. Hyvinvointialueet tulevat sairaanhoitopiirien tilalle. Samalla sairaanhoitopiirien omaisuus poistetaan kuntayhtymien taseista ja omaisuus siirtyy hyvinvointivaltioiden omistukseen.

Laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta sisältää hyvin ratkaisevat lauseet sivulla 924:”59 §. Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueiden ympärivuorokautinen yhteispäivystys. Pykälässä säädettäisiin Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueille mahdollisuus terveydenhuoltolain 50 §:n 3 ja 4 momenteista poiketen ylläpitää useampaa kuin yhtä ympärivuorokautisesti päivystävää yhteispäivystysyksikköä sairaaloidensa yhteydessä vuoden 2032 loppuun saakka…Säännöksen tarkoituksena on, että alueen nykyisten sairaaloiden yhteydessä voitaisiin järjestää päivystystoimintaa esitetyn siirtymäajan aikana... Kahdesta päivystyksestä aiheutuviin kustannuksiin ei maksettaisi kuitenkaan erilliskorvausta, vaan kustannukset tulisi kattaa hyvinvointialueen rahoituslain mukaisella yleiskatteellisella rahoituksella.”

Tuon lainkohdan mukaa LPKS:n toimintaan ei tule rahoitusta vaan sen toiminta olisi mahdollista kattaa ainoastaan yleiskatteisesta rahoituksesta. Eli LPKS:n tarvitsema raha olisi pois perusterveydenhuollon rahoituksesta. Lapin hyvinvointialueen päätösvaltaa käyttävän valtuusto, jonka enemmistö on muualta kuin Länsi-Pohjasta. Sen vuoksi on mahdotonta kuvitella, että valtuusto leikkaisi perusterveydenhuollon palveluja ympäri Lappia sen vuoksi että LPKS saisi rahoituksen toimintaansa.

Minkaäänlaisella sopimuksella kahden sairaalan mallia ei ole edes teoriassa mahdollista jatkaa vuodesta 2032 eteenpäin. Soten järjestämislain mukaan sivulla 754: Hyvinvointialueet eivät esimerkiksi sopimuksella voi poiketa terveydenhuoltolain tai sosiaalihuoltolain palvelujen keskittämistä koskevista säännöksistä taikka julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain säännöksistä. Toisaalta hyvinvointialueet eivät myöskään voi sopia esimerkiksi palvelujen sisällöstä sosiaali- ja terveydenhuollon substanssilainsäädännössä säädetyn vastaisesti.

Näin säätää soten järjestämislaki. Substanssilainsäädännöllä tarkoitetaan terveydenhuoltolakia ja sen nojalla annettua keskittämisasetusta. Terveydenhuoltolain 50 pykälässä on lueteltu Suomen päivystävät sairaalat: ”Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Vaasan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirien on järjestettävä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen.”

Sote-lakipaketti lakkauttaa yliopistosairaaloiden ympärillä olevat erva-alueet eli erityisvastuualueet. Se sulkee osuuskuntamallin pois. Sote korvaa erva-alueet yhteistyöalueilla, joiden toimivalta on hyvin tarkoin rajattu sote-laissa. Yhteistyöalueen sisällä on mahdollista neuvotella korkeintaan terveyskeskuksen tasoisen yksikön olemassaolosta ja sijainnista.

Toisinaan näkee hallituspuolueiden kannattajien elättävän haavetta, että jos sote-lakipaketti menee läpi niin kyllä tätä nykyistä hallitusta seuraava tai sitä seuraava hallitus palauttaa LPKS:n toiminnan. Miten palauttaa. Sairaalan menettäminen olisi peruuttamaton asia.                                                                        

Jos LPKS-sairaanhoitopiiri lakkaa olemasta ja sairaala ja sen laitteet siirtyvät hyvinvointialueen omistukseen ja Lapin keskussairaalan kunnilla on enemmistö maakuntavaltuustossa ja LPKS:n kunnilla vähemmistö ja rahoituslain mukainen rahoitus riittää ainoastaan yhden päivystyssairaalan ylläpitämiseen, niin kuinka säilyminen tai palauttaminen olisi käytännössä mahdollista.  

Soten järjestämislain mukaan sopimuksilla ei voi poiketa substanssilainsäädännöstä. Erva-alueeseen ja osuuskuntamalliin ei myöskään voi turvata koska järjestämislaki lakkauttaa erva-alueet. Soten yhteistyöalueen puitteissa on mahdollisuus sopia ainoastaan terveyskeskuksen tasoisen yksikön olemassaolosta.  

Hallituspuolueiden eli Sdp:n vasemmistoliiton ja keskustan on muutettava lakiesitystä valiokunnassa, ja sote-lakia ei saa missään tapauksessa hyväksyä tuollaisenaan. Länsi-Pohjan keskussairaalan menettäminen olisi peruuttamaton asia. Vaalien lähetyessä tämä on äänestäjienkin hyvä muistaa.

 

Tehdasinvestointi lisää palvelutarvetta

Metsä Fibre julkaisi biotuotetehtaan odotetun rakennuspäätöksen. Tehdasinvestointi synnyttää iloa Kemi -Tornion alueen asukkaissa ja laajemminkin koko Suomessa. Pohjoismaiden suurin teollisuusinvestointi luo kerrannaisvaikutuksineen työpaikkoja, kasvua ja hyvinvointia koko Pohjois-Suomeen. Tehdas kasvattaa Suomen vuosittaista vientiä yli puolella miljardilla eurolla.

Mittava investointi yli kaksinkertaistaa tehtaan tuotannon ja raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetukset. Teollisuustuotannon huomattava lisääntyminen jo ennestään teollisella Kemi-Tornion alueella kasvattaa myös palveluiden tarvetta. Toivottavasti uusi tilanne synnyttä lentoyhtiöissä taas kiinnostuksen Kemi-Tornion reittilentoja kohtaan ja pysyvä reittiliikenne Kemi-Tornion lentokentälle jatkuu.

Lapin kauppakamarin toimitusjohtajan mukaan koulutetun työvoiman saatavuus on nousemassa Kemi-Tornion alueen talouskasvun haasteeksi. Hallituksen olisikin syytä nyt lisätä tuntuvasti alueen ammattiopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun Kemin ja Tornion yksiköiden aloituspaikkoja.

Poikkeuksellisen mittavan teollisuusinvestoinnin seurauksena hallituspuolueiden tulisi myös uudelleenarvioida sote-lakiin kirjaamansa Länsi-Pohjan keskussairaalan lakkauttaminen siirtymäajan jälkeen. Teollisuuden keskittymä tarvitsee oman päivystyssairaalan pysyvästi.

Kemi-Tornion alueella on jo nyt olemassa 11 EU:n Seveso III-artiklan mukaista suuronnettomuusvaaraa aiheuttavaa teollisuuslaitosta ja varastoaluetta. Metsä Fibren tekemä kemiallisen metsäteollisuuden investointi yli kaksinkertaistaa Kemin tehtaan tuotannon ja raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetukset. Vaarallisten aineiden kuljetukset Kemi-Tornion alueella lisääntyvät entisestään. Kun ottaa huomioon alueen luonteen, osoittaisi hallituspuolueilta vastuuntuntoa vahvistaa lainsäädäntöön Länsi-Pohjan keskussairaalan asema laajan ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaalana.

Valtiosääntöasiantuntijoiden mukaan perustuslain nojalla on taattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Suuronnettomuusvaaran näkökulmasta ainoastaan alueella oleva päivystyssairaala voi taata riittävät terveyspalvelut. Näillä perusteilla hallituksen tulisi kirjata Länsi-Pohjan keskussairaala pysyvästi sote-lakiin ja terveydenhuoltolakiin.