Sote-lakeja on muutettava turvaamaan Länsi-Pohjan keskussairaalan säilyminen

 

Lukemattomia kertoja on voitu osoittaa ja todeta, että Kemi-Tornion kaltaiselle suurteollisuuden alueelle oma päivystyssairaala on välttämätön. Ainoastaan päivystyssairaala voi taata perustuslain mukaiset riittävät terveyspalvelut alueella. Kemi-Tornion alueella sijaitsee toistakymmentä EU:n Seveso III -artiklan mukaista suuronnettomuusvaaraa aiheuttavaa teollisuuslaitosta tai varastoaluetta. Sairaala työllistää nykyisellään noin tuhat työntekijää. Se on myös harjoittelupaikka alueen ammattikorkeakoulun terveydenhuollon opiskelijoille. Sairaalan alasajo ja muuttaminen terveysasemaksi jättäisi jäljelle muutaman kymmenen työpaikkaa. Sairaalan lakkaaminen voisi viedä mennessään myös terveydenhuollon amk-koulutuksen Kemi-Tornion alueelta. Eli kun puhutaan sairaalan tulevaisuudesta niin puhutaan erittäin isosta asiasta.

Hallituspuolueiden joukosta aina ajoittain annetaan ymmärtää, että Länsi-Pohjan keskussairaalan säilyminen voisi jotenkin olla sote-lakien mukaan mahdollista vielä kymmenen vuoden siirtymäajan jälkeen. Jos hallituspuolueiden ajamat sote-lait tulevat voimaan niin yksiselitteisesti säilyminen ei ole mahdollista. Se selviää lakiehdotuksesta. Päivystyssairaalan toiminta loppuu jo ennen kymmenen vuoden määräajan täyttymistä koska rahoituslain mukaan Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintaan ei ole varattu rahaa.

He 241/2020 eli Hallituksen esitys eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi on 1208 sivua sisältävä lakiesitys. Se kannattaa lukea huolellisesti ennen kuin siitä esittää mielipiteitä ja näkemyksiä.

Sote-paketin järjestämislain mukaan:

”Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Vaasan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirien on järjestettävä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Laajan ympärivuokautisen päivystyksen yksiköllä tarkoitetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, joka pystyy tarjoamaan laajasti palveluita usealla lääketieteen erikoisalalla ympärivuorokautisesti välittömästi ja jolla on voimavarat terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen.” Muilla sairaaloilla ei ole oikeutta toimia.

RKP sai Vaasan sairaalan sote-järjestämislaissa ja terveydenhuoltolain 50 pykälässä sanottujen pysyvien päivystyssairaaloiden joukkoon, koska se teki siitä hallituskysymyksen. Hallituspuolueet lisäsivät Vaasan keskussairaalan sote-järjestämislakiin ja terveydenhuoltolain sairaalaluetteloon lakimuutoksella joulukuussa 2019. RKP pystyi puolustamaan Vaasaan oman pysyvän päivystyssairaalan, vaikka Etelä-Pohjanmaan keskus eli Seinäjoen keskussairaala on tunnin ajomatkan päässä Vaasasta. Missä silloin olivat ne hallituspuolueet, joiden olisi pitänyt puolustaa Länsi-Pohjan keskussairaalaa hallituksen perustamisvaiheessa. Hiljaista oli. 

Jos sote-lakipaketti hyväksytään niin sairaanhoitopiirit lakkaavat olemasta. Hyvinvointialueet tulevat sairaanhoitopiirien tilalle. Samalla sairaanhoitopiirien omaisuus poistetaan kuntayhtymien taseista ja omaisuus siirtyy hyvinvointivaltioiden omistukseen.

Laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta sisältää hyvin ratkaisevat lauseet sivulla 924:”59 §. Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueiden ympärivuorokautinen yhteispäivystys. Pykälässä säädettäisiin Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueille mahdollisuus terveydenhuoltolain 50 §:n 3 ja 4 momenteista poiketen ylläpitää useampaa kuin yhtä ympärivuorokautisesti päivystävää yhteispäivystysyksikköä sairaaloidensa yhteydessä vuoden 2032 loppuun saakka…Säännöksen tarkoituksena on, että alueen nykyisten sairaaloiden yhteydessä voitaisiin järjestää päivystystoimintaa esitetyn siirtymäajan aikana... Kahdesta päivystyksestä aiheutuviin kustannuksiin ei maksettaisi kuitenkaan erilliskorvausta, vaan kustannukset tulisi kattaa hyvinvointialueen rahoituslain mukaisella yleiskatteellisella rahoituksella.”

Tuon lainkohdan mukaa LPKS:n toimintaan ei tule rahoitusta vaan sen toiminta olisi mahdollista kattaa ainoastaan yleiskatteisesta rahoituksesta. Eli LPKS:n tarvitsema raha olisi pois perusterveydenhuollon rahoituksesta. Lapin hyvinvointialueen päätösvaltaa käyttävän valtuusto, jonka enemmistö on muualta kuin Länsi-Pohjasta. Sen vuoksi on mahdotonta kuvitella, että valtuusto leikkaisi perusterveydenhuollon palveluja ympäri Lappia sen vuoksi että LPKS saisi rahoituksen toimintaansa.

Minkaäänlaisella sopimuksella kahden sairaalan mallia ei ole edes teoriassa mahdollista jatkaa vuodesta 2032 eteenpäin. Soten järjestämislain mukaan sivulla 754: Hyvinvointialueet eivät esimerkiksi sopimuksella voi poiketa terveydenhuoltolain tai sosiaalihuoltolain palvelujen keskittämistä koskevista säännöksistä taikka julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain säännöksistä. Toisaalta hyvinvointialueet eivät myöskään voi sopia esimerkiksi palvelujen sisällöstä sosiaali- ja terveydenhuollon substanssilainsäädännössä säädetyn vastaisesti.

Näin säätää soten järjestämislaki. Substanssilainsäädännöllä tarkoitetaan terveydenhuoltolakia ja sen nojalla annettua keskittämisasetusta. Terveydenhuoltolain 50 pykälässä on lueteltu Suomen päivystävät sairaalat: ”Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Vaasan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirien on järjestettävä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen.”

Sote-lakipaketti lakkauttaa yliopistosairaaloiden ympärillä olevat erva-alueet eli erityisvastuualueet. Se sulkee osuuskuntamallin pois. Sote korvaa erva-alueet yhteistyöalueilla, joiden toimivalta on hyvin tarkoin rajattu sote-laissa. Yhteistyöalueen sisällä on mahdollista neuvotella korkeintaan terveyskeskuksen tasoisen yksikön olemassaolosta ja sijainnista.

Toisinaan näkee hallituspuolueiden kannattajien elättävän haavetta, että jos sote-lakipaketti menee läpi niin kyllä tätä nykyistä hallitusta seuraava tai sitä seuraava hallitus palauttaa LPKS:n toiminnan. Miten palauttaa. Sairaalan menettäminen olisi peruuttamaton asia.                                                                        

Jos LPKS-sairaanhoitopiiri lakkaa olemasta ja sairaala ja sen laitteet siirtyvät hyvinvointialueen omistukseen ja Lapin keskussairaalan kunnilla on enemmistö maakuntavaltuustossa ja LPKS:n kunnilla vähemmistö ja rahoituslain mukainen rahoitus riittää ainoastaan yhden päivystyssairaalan ylläpitämiseen, niin kuinka säilyminen tai palauttaminen olisi käytännössä mahdollista.  

Soten järjestämislain mukaan sopimuksilla ei voi poiketa substanssilainsäädännöstä. Erva-alueeseen ja osuuskuntamalliin ei myöskään voi turvata koska järjestämislaki lakkauttaa erva-alueet. Soten yhteistyöalueen puitteissa on mahdollisuus sopia ainoastaan terveyskeskuksen tasoisen yksikön olemassaolosta.  

Hallituspuolueiden eli Sdp:n vasemmistoliiton ja keskustan on muutettava lakiesitystä valiokunnassa, ja sote-lakia ei saa missään tapauksessa hyväksyä tuollaisenaan. Länsi-Pohjan keskussairaalan menettäminen olisi peruuttamaton asia. Vaalien lähetyessä tämä on äänestäjienkin hyvä muistaa.