- Viime aikojen tapahtumien yhteydessä on käynyt selväksi, että turvallisuuspolitiikan näkökulmasta EU:n hyöty jäsenmaille on nyt osoittautunut olemattomaksi. Vuosien mittaan, aina kun perussuomalaiset ovat kritisoineet EU:n jäsenyyttä, niin meille on muiden puolueiden taholta toisteltu, että EU liittää Suomen läntiseen arvoyhteisöön ja EU takaa Suomen turvallisuuden.
- Nyt kun kriisin uhka on päällä, niin missä on se puhuttu EU:n tuottama sotilaallinen turvallisuus. Ei missään. Sitä ei ole, ja sen vuoksi Suomi on hakemassa Naton jäsenyyttä. Sopimusoikeuden asiantuntijat ovat viime viikkoina moneen kertaan toistelleet, että sotilaallisen kriisin uhkatilanteessa EU:n perussopimuksen (SEUT, Lissabonin sopimus 42,7 pykälä) yhteisvastuulauseke ja avunannon lauseke eivät käytännön tasolla lopulta merkitse mitään.
- Mitä sitten käytännön tasolla tarkoittaa se läntinen arvoyhteisö, jolla Suomen EU-jäsenyyttä myös meille perustellaan. Tähän mennessä se on tarkoittanut sitä että Suomi jäsenmaksuosuudellaan pitää yllä Brysselin kallista byrokratiakoneistoa ja säännöllisin väliajoin lähettää miljardien eurojen apupaketin talousasioitaan heikosti hoitavia Etelä-Euroopan valtioiden tukemiseen. Suomihan on halunnut olla EU:n mallioppilas ja unohtanut siinä yhteydessä kansallisen edun valvomisen.
- Nyt on tarvetta vaikuttaa sen puolesta, että Suomesta ei tulisi myös Naton jäsenenä suhteettoman ja epäterveen ylitunnollinen, muita jäsenmaita paljon kuuliaisempi mallioppilas. Se tarkoittaisi sitä, että suomalaisia taistelutaidoiltaan hyvin eteväksi todettuja ammatti- ja sopimussotilaita lähetettäisiin Nato-operaatioiden kärjessä konflikteihin ympäri maailmaa, ja toisaalta Suomi hoitaisi rauhan aikana oman turvallisuutensa ja puolustuskykynsä täysin itse. Ja sellaisessa tilanteessa jossa Suomea kohtaisi konflikti, hoitaisimme myös sen omin voimin.
Suomen poliittisen johdon on tarpeellista muistaa ja asennoitua asemaansa realistisesti, että sitten jos ja kun Suomi on Naton jäsen, niin Suomi on siellä yksi kansakunta muiden joukossa, eikä liitossa ole tarpeellista alkaa esiintymään kokoaan suurempana. Kaikenlainen epärealistinen ja yli-innokas isottelu ja muidenkin jäsenmaiden vastuun kantaminen yleensä tulee aina kansan maksettavaksi. Sen ovat EU-jäsenyyden aikaiset vaiheet osoittaneet.
15.5.2022
Hannu Peurasaari
Kuva Iltalehti
