Blogikirjoituksen taustaksi lehden artikkeli kotimaisista polttoaineista. Tuore Talouselämä-lehti kirjoittaa seuraavasti:
"Neste toi markkinoille uuden sataprosenttisesti tähteistä ja jätteistä tehdyn dieselin. jonka käyttö laskisi hiilidioksidipäästöjä parhaimmillaan 90 prosenttia, vaihteluvälin ollessa 50–90 prosenttia, verrattuna fossiilisen dieselin käyttämiseen. Miksi tästä Nesteen keksimästä 100 prosenttisesta biodieselistä eli Mydieselistä ei ole tullut meidän kaikkien asia?
Suomi on pitkä ja harvaan asuttu maa ja siksi liikenteestä on tullut jo nyt Suomen ilmastopolitiikan elämääkin suurempi kysymys. Liikenteen päästöt ovat Suomen noin 56 miljoonan tonnin kasvihuonekaasupäästöistä noin viidennes eli hieman päälle 11 miljoonaa tonnia. Tieliikenne tuottaa päästöistä valtaosan eli noin 9,5 miljoonaa tonnia. Tieliikenteen päästöt jakautuvat kahtia siten, että henkilöautoliikenne tuottaa päästöistä noin viisi ja raskas liikenne 4,5 miljoonaa tonnia.
Neste lupaa, että tähteistä ja jätteistä valmistettavan Mydieselin "elinkaaren aikaiset" päästöt ovat jopa 90 prosenttia pienemmät kuin perinteisen dieselin aiheuttamat päästöt. Elinkaaren aikaisilla päästöillä tarkoitetaan sitä päästömäärää, joka syntyy raaka-aineen hankinnasta, kuljetuksesta, jalostuksesta, varsinaisen polttoaineen kuljetuksesta ja polttoaineen käytöstä eli ajamisen aikana syntyneistä päästöistä.
Neste laskee, että eläinrasvajätteestä valmistettu diesel on päästöiltään puhtaampaa kuin jopa sähköauton aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt, kun otetaan huomioon Suomen sähköntuotannon tämän hetken tuotantomixi.
Neste valmistaa Mydieseliä Porvoossa, Rotterdamissa ja Singaporessa tällä hetkellä noin kolme miljardia litraa vuodessa. Suomen kaikkien diesel-autojen yhteinen kulutus on myös noin kolme miljardia litraa, joten Nesteen koko tuotannon ohjaaminen Suomeen ratkaisisi periaatteessa kerralla dieseleiden kasvihuonekaasupäästöt.”
Talouselämän artikkelin perusteella Nesteen puhtaan My-dieselin hinnan laskeminen sen veroa pienentämällä olisi helppo ja suunnattoman suuri askel liikenteen päästöjen vähentämiseen. Suomessa on valtava määrä dieselillä kulkevia henkilöautoja, ja koko raskaan liikenteen kalusto kulkee dieselillä.
Nykyisessä hallitusohjelmassa lukee: "Varmistetaan että auton käyttövoiman konversiot, jotka mahdollistavat vähäpäästöisemmän liikkumisen, otetaan huomioon niin auto-, ajoneuvo kuin käyttövoimaverotuksessakin."
Hallitus on tämän asian osalta ohittanut oman hallitusohjelmansa kirjauksen.
Valtioneuvosto on päättänyt tänä vuonna tasokorottaa polttoaineveroja, joka tekee valtaenemmistön auton käytöstä kalliimpaa. Samalla se nostaa yritysten ja tavarakuljetusten ja raskaan liikenteen kuluja. Hallitus on omien tavoitteidensa mukaisesti lähtenyt tielle, jolla se erilaisin maksukorotuksin pyrkii saamaan ihmiset sähköauton käyttäjiksi.
Pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston Suomessa sähköauto ei ole kuitenkaan käytännöllinen ratkaisu. Ostohinnaltaan ne ovat monen perheen ulottumattomissa. Ja tutkimusten mukaan elinkaarimittaisten päästöjen osalta sähköautot eivät ole yhtään puhtaampia kuin polttomoottoriautot.
Jos nykyiselle hallitukselle on tärkeää liikenteen päästöjen vähentäminen, se verojärjestelyllä laskisi alemmaksi puhtaan dieselpolttoaineen hintaa. Hallituksen toimenpiteet ovat kuitenkin toisensuuntaisia, eli polttoaineen pumppuhintaa nostavia. Veronkorotukset eivät kuitenkaan voi vähentää auton käyttöä siellä, missä sitä on välttämätöntä käyttää. Valtioneuvoston toteuttamat ja suunnittelemat toimet lisäävät pienten kaupunkien ja haja-asutusalueiden tavallisen ihmisten ja lapsiperheiden ja samoin yritysten, kuljetusten ja logistiikan kuluja.
Arkielämästä ja työssäkäynnistä tulee kalliimpaa suurimmassa osassa Suomea. Eli kaikkialla siellä, missä oman auton käyttö on pakollista ja hyvin toimivia julkisia kulkuyhteyksiä ei ole käytettävissä. Yritysten kasvavat kuljetuskulut välittyvät myös kuluttajahintoihin. Auton käytön verokohtelulla on myös merkittävä aluepoliittinen vaikutus. Veroihin menevä raha on pois kotimaan kulutusmarkkinoilta.
Jos hallitus todella haluaisi peräänkuuluttamiaan ympäristötekoja, se veroa pienentämällä subventoisi puhtaan moottoripolttoaineen pumppuhintaa pienemmäksi. Aivan kuten se hallitusohjelmassaan lupaa suosia vähäpäästöisiä käyttövoimakonversioita. Kotimaisten polttoainekomponenttien käyttö luo kotimaista työllisyyttä ja lisää työpaikkoja Suomessa.
Selvästi polttoaineveron tasokorotus ei olekaan ensisijaisesti ympäristöperusteinen päätös vaan fiskaalinen, rahankeräykseen tähtäävä päätös. Veronkorotuksella hallitus kerää autolijoilta lisää rahaa kasvaviin menotarpeisiinsa, eli mm. Brexitin myötä nouseviin EU-maksuihin, ja moniin muihin uusiin ja kasvaviin valtion menoihin.
Reilusti yli puolet polttoaineiden hinnasta on veroa. Dieselin pumppuhinnasta 55 prosenttia ja bensiinin pumppuhinnasta noin 70 prosenttia on veroja. Kotimaisten polttoainekomponenttien verotusta tulisi laskea. Se laskisi polttoaineiden pumppuhintaa ja loisi työpaikkoja.
