Aluehallinnon demokratia - toteutuuko se riittävällä tavalla

 

Mitä kuuluu aluehallinnon demokratiakehitykselle? Kysymys voidaan tehdä nyt kun aluevaaleista on kulunut aikaa yli vuosi, ja hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2023 alusta.

Hyvinvointialueiden perustamiseen liittyvissä aluevaaleissa alle puolet äänioikeutetuista käytti oikeuttaan äänestämiseen. Jo ennen vaaleja käytiin mediassa keskustelua siitä, miten vaikuttaisi se, jos äänestysaktiivisuus jäisi alhaiseksi. Silloin tuotiin esille huoli demokratian toteutumisen tasosta ja päätöksenteon legitiimiydestä.

Hyvinvointialueilla demokratian toteutumisen taso ratkeaa lopullisesti kuitenkin vasta niiden toiminnan alettua. Suomalaisten mahdollisuus vaikuttaa alueidensa päätöksentekoon on merkittävä asia. Laki hyvinvointialueista tarjoaa asukkaalle aluevaalien äänioikeuden lisäksi oikeuden osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Lain mukaan osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä vastaavat aluevaltuustot eli aluevaltuutetut ja valtuustoryhmät.

Sana osallisuus voi kuulostaa epäselvältä valtiotieteelliseltä termiltä, mutta tarkemmalta merkitykseltään se on kokemus, jossa ihminen tuntee olevansa osa yhteisöä ja kokee voivansa vaikuttaa yhteisön asioihin. Lain mukaan ihmisillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja yhteiskunnan kehitykseen. Osallisuus myös lisää ihmisten hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä.

Osallistumisessa ja vaikuttamisessa on kyse asukkaiden ja alueen päättäjien vuorovaikutuksesta. Tavoitteena on tarjota asukkaille mahdollisuus ohjata asioiden valmistelua ja päätöksentekoa sekä osoittaa osallistumisen ja vaikuttamisen merkitys osana päätöksiä.

Osallisuutta ei kuitenkaan ole ilman viestintää ja tietoa siitä, millä tavoin ihminen voi osallistua ja vaikuttaa. Hyvinvointialueiden asukkaiden osallisuus, tunne olla osa aluetta ja kokemus voida vaikuttaa alueen asioihin edellyttää tavoitteellista otetta ja myös muita kuin lakisääteisiä toimenpiteitä. Aluevaltuutetuilta odotetaan asukkaiden osallistamista. Sen ohessa voidaan lisätä myös edustuksellisen demokratian rinnalle rakennettavia uudenlaisia osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja.

Perinteisiä osallistamisen keinoja ovat olleet keskustelu- ja kuulemistilaisuudet ja mielipidekyselyt. Hyvinvointialueista annettuun on kirjoitettu myös aloiteoikeus, mahdollisuus kansanäänestykseen sekä velvoite asettaa nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä, vanhusneuvosto sekä vammaisneuvosto. Kaksikielisillä alueilla on myös asetettava kansalliskielilautakunta ja saamelaisten kotiseutualueella saamen kielen lautakunta.

Lainsäädäntö tukee osallistamista

Asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Se on määritelty myös hyvinvointialueita koskevassa laissa. Palvelujen käyttäjien tarpeista lähtevä suunnittelu ja toteutus tuottaa tarkoituksenmukaisia, sujuvia ja vaikuttavia palvelukokonaisuuksia. Kaikkien osapuolten osallisuuteen panostaminen ja sen riittävä toteutuminen on keskeistä uudistuksen onnistumiselle.

 Osallisuus tarkoittaa merkityksellistä kuulumista, osallistumista ja mukana oloa yhteiskunnassa sekä itselle merkityksellisissä yhteisöissä ja ryhmissä. Osallisuus liittyy erityisesti yksilön mahdollisuuksiin vaikuttaa oman elämänsä kulkuun, erilaisiin mahdollisuuksiin ja yhteisiin asioihin. Osallisuuden kokemukset rakentuvat yhteistyössä ihmisten kesken. Hyvinvointialueilla tämä tarkoittaa valtuutettujen, alueiden johdon, henkilöstön, asukkaiden ja palveluiden käyttäjien sekä muiden sidosryhmien, kuten järjestötoimijoiden, yhteistyötä ja yhteistä tekemistä.

Aluevaltuusto päättää hyvinvointialuestrategiasta. Siinä tulee ottaa huomioon osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Strategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Strategia tarkistetaan vähintään kerran aluevaltuuston neljän vuoden mittaisen toimikauden aikana.

Hyvinvointialueesta annetun lain mukaan aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää esimerkiksi järjestämällä erilaisia keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia. Valtuustoryhmät järjestävät näitä tilaisuuksia säännöllisesti ja osana poliittista työtään. Alueen asukkaat pääsevät kertomaan ajatuksiaan myös vaalien välillä. Keskeistä on myös palvelujen suunnitteleminen ja kehittäminen yhdessä palvelujen käyttäjien ja hyvinvointialueen henkilöstön kanssa. Heille tulee varata myös mahdollisuuksia osallistua hyvinvointialueen talouden suunnitteluun. Hyvinvointialueen toimielimiin tulee valita palvelujen käyttäjien edustajia. Lisäksi tulee tukea asukkaiden sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

Aluehallituksen on asetettava vaikuttamistoimielimet, jotka vastaavat kuntalain vastaavia toimielimiä. Lain mukaan hyvinvointialueilla tulee olla nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Vaikuttamistoimielinten jäsenet valitaan pääosin alueen kunnissa toimivien toimielinten jäsenistä.

Tavoitteena osallistuminen ja yhteinen päätöksenteko

Sitran tekemän hallintosääntömallin mukaan hyvinvointialueilla tulee olla erillinen osallistumisen ohjelma. Siihen on kirjattu osallistumisen tavat, niiden tavoitteet ja vaikuttavuus sekä kuvaus osallistumisen kytkeytymisestä hyvinvointialueen päätöksentekoon. Osallistumisen ohjelman piirissä ovat alueen asukkaat ja palveluiden käyttäjät ja myös hyvinvointialueen henkilöstö.

Lain mukaan aluevaltuutettujen ja valtuustoryhmien on osallistettava hyvinvointialueen asukkaita, valtuutettujen on oltava kontaktipinta alueen väestöön ja näin huolehdittava demokratian vahvasta toteutumisesta. Aluevaltuuston on selvitettävä asukkaiden ja hyvinvointialueella pitempiaikaisesti asuvien palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa.

Käytännössä kuitenkin hyvinvointialueella valta näyttää entistä enemmän keskittyvän aluehallitukselle ja sen delegoimana johtaville virkahenkilöille. Aluevaltuuston tehtäväksi on jäänyt päättää kerran vuodessa budjetista ja käydä läpi strategia kerran neljän vuoden mittaisella valtuustokaudella. Budjetin kohdalla valtuuston vaikutusmahdollisuus on varsin pieni, koska hyvinvointialueen budjettiraha tulee pitkälle raamitettuna valtion tulo- ja menoarviosta. Strategia puolestaan on toimintaa ohjaava periaateohjelma, joka luonteeltaan on yleisluonteinen asiakirja. Se kertoo hyvinvointialueen vision, mission ja arvot.

Lapin hyvinvointialueella alkuvaiheiden jälkeen aluevaltuuston kokoustahti on harventunut ja valtuuston kokouksia on enää satunnaisesti. Viime vuonna jätetyt valtuutettujen aloitteet odottavat edelleen vastauksia, ja hallintosääntöön kirjattuja kyselytunteja ei ole järjestetty. Kirjallinen kysymys on rajattu ainoastaan suurimmille ryhmille, koska sen takana täytyy olla vähintään neljäsosa kaikista valtuutetuista.

Lain mukaan aluevaltuutetut ovat keskeisin demokratian toteuttaja ja ylläpitäjä hyvinvointialueella. He ovat asukkaiden linkki alueen päätöksentekoon. Aluevaltuutettujen tehtävä on olla kontaktissa alueen väestöön ja palvelujen käyttäjiin ja tuoda heidän sanomansa ja viestinsä ja aloitteensa päätöksentekopöytiin.

Voidaankin perustellusti sanoa, että jos valta keskittyy ja aluevaltuuston asema ja merkitys vähenee, samaan tahtiin myös hyvinvointialueen demokratia ohenee. Aluevaltuuston asema ja alueellinen demokratia seisovat rinta rinnan. Demokratiasta on pidettävä huolta.

9.5.2023 Hannu T Peurasaari 

Kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen

Lapin Aluevaltuuston jäsen

Lähteitä:

Laki hyvinvointialueista (611/2021)

Lapin hyvinvointialueen hallintosääntö

Toni Auvinen FCG: Toteutuuko hyvinvointialueilla demokratia? 25.2.2022