Kohti uutta valtuustokautta

 

Kesäkuun kuntavaalien jälkeen uusi nelivuotinen valtuustokausi on alkamassa. Elokuussa valtuusto järjestäytyy, jonka jälkeen kausi alkaa toden teolla syyskuussa. 

Kemin Perussuomalaiset lähtee seuraavaan valtuustokauteen viiden kaupunginvaltuutetun voimin. Parussuomalaisilla oli Kemissä ehdokkaita enemmän ja vaalitulos oli parempi kuin koskaan aikaisemmin. Kaupunginhallitukseen perussuomalaiset saa yhden paikan. Vaalituloksen perusteella PS saa hyvän määrän paikkoja myös muihin luottamuselimiin. Kemissä toteutettava organisaatiouudistus on hidastanut luottamuselimistä käytäviä paikkaneuvotteluja. Loput valtuustopuolueiden kesken jakoon tulevat paikat varmistuvat elokuun aikana.

Stora Enson huhtikuussa tekemä ilmoitus Veitsiluodon tehtaan lakkauttamisesta on isku tehtaan työntekijöille, heidän perheilleen ja koko Kemille. YT-neuvottelujen jälkeen tehtaan lakkauttaminen vähentää suoraan 550 työpaikkaa. Laskelmien mukaan tehtaan lakkaaminen on välillisesti viemässä alueelta yli tuhat työpaikkaan. Kaupungin verotulot tulevat samalla notkahtamaan useita miljoonia euroja. Tilanteesta on etsittävä suunta ylöspäin.

Parasta olisi, jos paikkakunnalle hakeutuisi uusi yritys, joka työllistää saman verran kuin Veitsiluoto. On kuitenkin realismia varautua siihen, että korvaavat työpaikat syntyvät asteittain ja ne syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla Kemi-Tornion alueella toimii äkillisen rakennemuutoksen työryhmä. Ministeriö rakentaa yhdessä aluetoimijoiden kanssa kehittämissuunnitelmaa uusiutuvan yritystoiminnan aikaansaamiseksi. Näiden toimenpiteiden rahoitukseen on tarvittaessa käytettävissä työ- ja elinkeinoministeriön rahoitusinstrumentteja. Rahoitusta koskevia päätöksiä voidaan tehdä nyt, kun aluetoimijat ovat toimittaneet tarkemman suunnitelman ministeriölle. Rahoitusten haku on avoinna alueen yrityksille ja muille toimijoille.

Stora Enso on luvannut tukea uuden teollisen yrityksen löytymistä Veitsiluotoon. Konserni on aloittanut selvitykset Veitsiluodon tehdasalueen tulevaisuudesta. Kehitysprojektia vetävät Stora Enson nimeämät johtajat ja konserni on palkannut tehtävään myös konsulttiyhtiö EY:n (Ernst & Young)

Valtion rakennetukipaketti auttaa uusien yritysinnovaatioiden ja uuden toiminnan synnyttämistä alueelle. Rakennemuutos ja siihen myönnettävät tuet tarjoavat mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen. 

Stora Enson Veitsiluodon tehtaan sulkemisesta aiheutuvaan äkilliseen rakennemuutostilanteeseen on myönnetty alueelle yhteensä 12,75 miljoonaa euroa. Summa koostuu Kemi-Tornion alueelle myönnetyn aluekehitysrahan lisäksi työllisyysmäärärahoista (2,55 miljoonaa euroa) sekä kansallisesta yritystukivaltuudesta (4,2 miljoonaa euroa) ja Euroopan aluekehittämisrahaston yritystuesta (4 miljoonaa euroa). 

Rakennemuutokseen myönnettyjen tukien käyttöä ohjaavat Pohjois-Pohjan ELY-keskus, Aluehallintovirasto ja Lapin liitto. Äkillisen rakennemuutoksen monialainen työryhmä koordinoi toimintaa. ELY-keskuksen mukaan yritystukia voidaan myöntää pk-yritysten merkittäviin investointi- ja kehittämishankkeisiin, joilla luodaan uutta yritystoimintaa, merkittävää kasvua ja uusia työpaikkoja Kemi-Tornion seudulle.

Rahoitusta voidaan myöntää myös yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeisiin, joiden hakijoina voivat olla muun muassa kunnat, kuntien elinkeinoyhtiöt, oppilaitokset sekä muut julkiset voittoa tavoittelemattomat toimijat. Valtiolta saatua tukea suunnataan yritysten uudistumisen, innovaatioiden ja osaamisen tueksi. Lisäksi tukea suunnataan vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja teknologian hyödyntämiseen liittyvien valmiuksien parantamiseen.

Opetusministeriö on valmis myöntämään Meri-Lapin ammatilliselle koulutukselle lisärahoitusta. Ministeriön mukaan lisärahoituksen avulla ammatilliset oppilaitokset voivat kartoittaa Veitsiluodosta irtisanottujen osaamista, sekä auttaa uudelle alalle tai uuteen ammattiin kouluttautumisessa alusta lähtien. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso on vaatinut hallitukselta ammattikorkeakoulun aloituspaikkojen lisäämistä Kemissä ja Torniossa. Tavoitteena on, että myös Kemiin ja Tornioon lisättäisiin tasapuolisesti uusia ammattikorkeakoulun aloituspaikkoja koska uusia AMK-oppilaspaikkoja on koko Suomen alueelle tulossa lähes 4000. Hallituksen suunnitelman mukaa tuosta valtavasta lähes 4000 oppilaspaikan lisäyksestä Kemi ja Tornio ovat saamassa yhteensä ainoastaan 70 paikkaa. Se on kohtuuttoman pieni määrä, kun huomioidaan alueen asukasluku, elinkeinorakenne, työvoiman tarve ja Kemin ja Tornion ammattikorkeakouluyksiköiden tarjoama monipuolinen ja kattava opetus- ja koulutussisältö. AMK-aloituspaikkojen lisäämiselle on suuri tarve.

Uusia työpaikkoja ja yrityksiä on tullut jokaiseen kaupunkiin mistä on lakannut tehdas ja kyllä niitä saadaan myös Kemiin. On jo tullut lupaavaa tietoa uuden teollisen toimijan sijoittumisesta Veitsiluodon tiloihin ja useammasta kiinnostuneesta. Suomen yrittäjäpiireillä on laajasti tieto vapaaksi jäävistä teollisuus- ja toimistotiloista. Kajaaniin on syntynyt uusia työpaikkoja enemmän kuin sieltä paperitehtaan lakkauttamisen yhteydessä väheni. Myös Voikkaalta on tullut rohkaisevaa viestiä. On tarpeellista säilyttää optimistien asenne ja on tärkeä päästä nopeasti liikkeelle.

Ministeriön johdolla aloitetun kehittämissuunnitelman lisäksi uusien yritysten kehittymistä ja sijoittumista alueelle edistäisi erityinen tähän tarkoitukseen kohdennettu elinkeinojen kehittämisprojekti, joka toimisi Kemin kaupungin elinkeinotoimen yhteydessä. Sellaisesta projektiorganisaatiosta on Kemissä kokemusta.

Ammattilaisvoimat on nyt tarpeellista ottaa täydellä teholla käyttöön. Kemissä Lapin ammattikorkeakoulun ja Digipoliksen yhteydessä sijaitsee uusien yritysten perustamista edistävä yrityshautomo ja yrityskiihdyttämö. Yksikössä on parinkymmenen edellisen vuoden aikana syntynyt kymmeniä uusia yrityksiä. Ammattilaisvoimin työstetyt ja loppuun saakka hiotut yritysideat ovat usein liiketaloudellisesti menestyviä. Myös naapurikaupunki Torniossa toimii Team Botnian yhteydessä yrityshautomo ja -kiihdyttämö.

Kemin Digipoliksessa toimiva teollisen kiertotalouden asiantuntijaorganisaatio voi tukea yrityshautomotyötä omalla osaamisalueellaan. Digipoliksessa on tarjolla myös yritysrahoituksen asiantuntijapalvelut.  ELY-keskuksen ja Lapin liiton kautta on haettavissa Euroopan aluekehitysrahaston tukikanavien rahoitusta yritysten käynnistämiseen ja kehittämiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön kokemusten mukaan rakennemuutosten hoitamisessa on ratkaisevaa tilanteen johtaminen ja koordinaatio sekä alueen toimijoiden yhteistyö. Oleellista onnistumisessa on se, miten irtisanomisessa kyetään menestyksellisesti yhdistämään yritysten, kaupunkien, maakunnan, oppilaitosten, TE-toimiston ja ELY-keskuksen osaaminen ja muut resurssit yhteisen tavoitteen eli uudelleentyöllistymisen sekä uusiutuvan yritystoiminnan saavuttamiseksi.

Uuden yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen luomisessa on päästävä liikkeelle nopeasti ja myönteisellä asenteella. Poliittinen yhteistyö edistää tavoitteiden saavuttamista.  Kuntavaaleissa valittiin uusi kaupunginvaltuusto. Kemissä vaali muutti perinteistä valta-asetelmaa, eli valtuuston suurin puolue on nyt sosialidemokraatit. Perussuomalaiset sai kaupunginvaltuustoon viisi valtuutettua eli perussuomalaiset saa paikan myös kaupunginhallituksessa ja pääsee omalla painollaan vaikuttamaan myös asioiden valmisteluun ja suunnitteluun.

Sote-lait ovat tulossa voimaan vuonna 2023. Lapin hyvinvointialueelle siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät rahoitetaan siirtämällä osa Lapin jokaisen kunnan ja kaupungin kuntaverosta hyvinvointialueen rahoittamiseen. Kemin kuntaveroprosentti on tällä hetkellä 21,75. Valtiovarainministeriön julkaiseman tuoreen taulukon mukaan valtio siirtää kuntaverosta Lapin hyvinvointialueelle 12,39 prosenttiyksikköä, jolloin Kemissä kaupungille tuloutettava kuntaverotuotto on 9,36 prosenttia.

Sote-paketti muuttaa myös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia. Kunnalle myönnetään valtionosuuden lisäystä, tai kunnan valtionosuutta vähennetään, jos tehtävien järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueelle kunnalta siirrettävä tulo ei vastaa hyvinvointialueelle siirtyvää kustannusta. Jos kunnalta siirrettävä kustannus ylittää hyvinvointialueelle siirtyvän tulon, kunnan valtionosuutta vähennetään siten, että vähennys on 60 prosenttia siirtyvien kustannusten ja tulojen erotuksesta. 

Kemissä sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat joka vuosi huomattavasti ylittäneet valtakunnallisen keskiarvon. Eli valtionosuuslain mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien ja kustannusten siirtyminen hyvinvointialueelle vähentää Kemin kaupungin peruspalvelujen valtionosuutta vuonna 2023 ja siitä eteenpäin neljän vuoden mittaisen siirtymätasauksen ajan. Tullessaan voimaan vuonna 2023 Sote-uudistus kuittaa 40 prosenttia Kemin valtakunnallisen keskiarvon ylittävistä sote-menojen osuudesta. Siirtymätasauksen vuosien aikana vuosian 2023-2027 peruspalvelujen valtionosuuksiin kohdistuva vähennys portaittain pienenee ja vähennys poistuu vuoden 2027 loppuun mennessä. Eli vuonna 2028 peruspalvelujen valtionosuudet ovat täysimääräiset ja Kemin sote-menot eivät enää lainkaan vaikuta kuntatalouteen. Tämä selviää valtiovarainministeriön julkaisemista taulukoista: https://soteuudistus.fi/rahoituslaskelmat.

Kun kuntaveron suhteellinen osuus kaupungin tulonmuodostuksessa pienenee, niin kiinteistöveron ja yhteisöveron merkitys ja osuus tulonmuodostuksessa kasvavat. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut ja palo- ja pelastustoimi siirtyvät osaksi hyvinvointialuetta, kunnalle jää iso joukko merkittäviä lakisääteisiä ja muita tehtäviä opetustoimen hoitamisesta alkaen. On tapeellista muistaa, että vaikka sote-uudistus vie osan kaupungin kuntaverosta, se ei vie kuitenkaan kaupungin velkoja ja investointitarvetta. Investointitarpeet ovat yhä olemassa. Ja kaupungin velat ovat kasvamassa Metsä Fibren tehdasrakentamisen vaatimien tie- ja satamainvestointien myötä.

Lisähaasteena uudelle valtuustolle tulee vuodelta 2020 noin 10 miljoonaa euroa alijäämäinen tase, joka on kuntalain mukaan oikaistava kolmen vuoden kuluessa. Stora Enson tehtaan lakkauttamisen myötä ansiotuloveron ja yhteisöveron veropohja on pienemässä, josta on aiheutumassa lisää alijäämää tilinpäätökseen vuoden 2022 aikana. Ainoa keino oikaista tilanne normaaliuralle on se, että kaupunkiin saadaan uusia yrityksiä ja lisää työpaikkoja. Sen eteen on virkamiesten ja puolueiden ja elinkeinoelämän sekä valtion edustajien tehtävä töitä myönteisellä asenteella ja laajalla rintamalla. Ottamalla kaikki vahvuudet käyttöön tehtävässä on erinomaiset mahdollisuudet onnistua.

Kotimainen kulutuskysyntä on talouskasvua luova ja ylläpitävä voima. Kotimaiseen kulutuskysyntään puolestaan vaikuttaa aivan suoraan ihmisille tuloista käteen jäävä raha. Käteen jääviin tuloihin taas vaikuttaa vero- ja maksupolitiikka. Hallituksen toimilla on näin aivan suora vaikutus siihen minkä verran palveluyrityksissä ja vähittäiskaupassa riittää ostovoimaisia asiakkaita ja miten ne voivat työllistää. Eli näin voidaan toteta että myös Kemin aluetalouden kehittymismahdollisuuksiin hallituksen politiikka vaikuttaa aivan suoraan. 

Ilmastotoimia ja päästövähennyksiä tavoittelevat verojen ja maksujen korotukset vähentävät aivan suoraan ihmisten käteen jääviä tuloja ja näin ilmastotoimien verot ja maksut omalta osaltaa jarruttavat paikallisen kulutuskysynnän synnyttämän talouskasvun mahdollisuuksia. Viherverot vaikuttavat myös suoraan yritysten talouteen kasvattamalla niiden menorakennetta. Hallituksen tulisi edistää kunta- ja aluetalouden elpymistä huolehtimalla ihmisten ostovoiman positiivisesta kehittymisestä ja perua tai kompensoida verojen ja maksujen korotukset. Se loisi talouskasvua ja välittömästi parantaisi kunta- ja aluetalouden näkymiä.