Vastine Lapin Kansan kirjoitukseen

Kirjoituksessaan Lapin Kansassa 25.11. toimittaja Henripekka Kallio asiattomalla tavalla hyökkää kemiläistä perussuomalaista politiikkaa kohtaan. 

Vaikka moni asia jutun kohteesta, valtuutettu Purosta on selvästi totta, enkä lähde niitä kiistämään, niin jutussa on myös epätosia väitteitä. 

Joiltakin osin asia on todellisuudessa aivan päinvastainen kuin tekstissä on väitetty. 

Jutussaan toimittaja on silminnähden tehnyt työtä ja käyttänyt aikaa ja mielikuvitusta kielteisten asioiden ja mielikuvien tuottamiseen.

Journalistiliiton asettamien journalistin ohjeiden mukaan erityisesti kiistanalaisten väitteiden  totuudellisuus tulisi tarkistaa. Ja journalistin ohjeiden mukaan väitteitä ei myöskään saisi esittää vahingoittamis- ja hyötymistarkoituksessa. Nähdäkseni nuo kaksi journalistin ohjetta on sivuutettu Lapin Kansan jutussa.

Jutullaan toimittaja näyttää ottavan pitkän harppauksen laatujournalismista kohti yksipuolista ja sensaatiohakuista, etiikasta ja tosiasioista piittaamatonta likasankojournalismia. Toimittaja on jättänyt moraalin sivuun ja tehnyt ala-arvoisen jutun.

Itse en voinut vastata toimittajan sähköpostilla lähettämiin kysymyksiin, koska se olisi edellyttänyt yhdistyksen sisäisten asioiden paljastamista tai jonkun henkilökohtaisista tai terveysasioista kertomista. En voinut tehdä sitä.  

Toimittajan jutun luettuaan on tarpeellista nostaa esille tosiasiat, myönteiset asiat. Jutussa esiin tuodusta Puron käyttäytymisestä huolimatta.

Perussuomalaiset on tehnyt ja tekee Kemissä aktiivista kuntapolitiikkaa paikallispoliittisella kentällä ja kaupunginvaltuustossa ja muissa kaupungin luottamuselimissä. Ryhmä tuottaa aloitteita ja ottaa kantaa ja vie kaupunkilaisille tärkeitä asioita eteenpäin. Allekirjoittanut sijoittuu terävimpään kärkeen kaupunginvaltuuston puheenvuorojen ja aloitteiden tilastoissa. Eli molemmissa aktiivisuuden mittareissa. 

Äänestäjät ja kaupunkilaiset tukevat tekemistä. Uusia jäseniä on tullut perussuomalaiseen puolueeseen ja paikallisyhdistykseen paljon ja jatkuvasti. 

Luottamuspaikat eri toimielimiin on jaettu ja jaetaan vaalitulosta noudatellen ja demokratian sääntöjen mukaisesti. Siten kuin puolue ohjeistaa.

Vaaleissa valta tulee kansalta. Demokratian periaatteiden mukaisesti poliitikon tulee edustaa äänestäjiään sekä arvostaa taustayhteisöään eli puoluettaan ja sen sääntöjä.

Hannu T Peurasaari

Perussuomalaisten Kemin valtuustoryhmän puheenjohtaja

Aluehallinnon demokratia - toteutuuko se riittävällä tavalla

 

Mitä kuuluu aluehallinnon demokratiakehitykselle? Kysymys voidaan tehdä nyt kun aluevaaleista on kulunut aikaa yli vuosi, ja hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2023 alusta.

Hyvinvointialueiden perustamiseen liittyvissä aluevaaleissa alle puolet äänioikeutetuista käytti oikeuttaan äänestämiseen. Jo ennen vaaleja käytiin mediassa keskustelua siitä, miten vaikuttaisi se, jos äänestysaktiivisuus jäisi alhaiseksi. Silloin tuotiin esille huoli demokratian toteutumisen tasosta ja päätöksenteon legitiimiydestä.

Hyvinvointialueilla demokratian toteutumisen taso ratkeaa lopullisesti kuitenkin vasta niiden toiminnan alettua. Suomalaisten mahdollisuus vaikuttaa alueidensa päätöksentekoon on merkittävä asia. Laki hyvinvointialueista tarjoaa asukkaalle aluevaalien äänioikeuden lisäksi oikeuden osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Lain mukaan osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä vastaavat aluevaltuustot eli aluevaltuutetut ja valtuustoryhmät.

Sana osallisuus voi kuulostaa epäselvältä valtiotieteelliseltä termiltä, mutta tarkemmalta merkitykseltään se on kokemus, jossa ihminen tuntee olevansa osa yhteisöä ja kokee voivansa vaikuttaa yhteisön asioihin. Lain mukaan ihmisillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja yhteiskunnan kehitykseen. Osallisuus myös lisää ihmisten hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä.

Osallistumisessa ja vaikuttamisessa on kyse asukkaiden ja alueen päättäjien vuorovaikutuksesta. Tavoitteena on tarjota asukkaille mahdollisuus ohjata asioiden valmistelua ja päätöksentekoa sekä osoittaa osallistumisen ja vaikuttamisen merkitys osana päätöksiä.

Osallisuutta ei kuitenkaan ole ilman viestintää ja tietoa siitä, millä tavoin ihminen voi osallistua ja vaikuttaa. Hyvinvointialueiden asukkaiden osallisuus, tunne olla osa aluetta ja kokemus voida vaikuttaa alueen asioihin edellyttää tavoitteellista otetta ja myös muita kuin lakisääteisiä toimenpiteitä. Aluevaltuutetuilta odotetaan asukkaiden osallistamista. Sen ohessa voidaan lisätä myös edustuksellisen demokratian rinnalle rakennettavia uudenlaisia osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja.

Perinteisiä osallistamisen keinoja ovat olleet keskustelu- ja kuulemistilaisuudet ja mielipidekyselyt. Hyvinvointialueista annettuun on kirjoitettu myös aloiteoikeus, mahdollisuus kansanäänestykseen sekä velvoite asettaa nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä, vanhusneuvosto sekä vammaisneuvosto. Kaksikielisillä alueilla on myös asetettava kansalliskielilautakunta ja saamelaisten kotiseutualueella saamen kielen lautakunta.

Lainsäädäntö tukee osallistamista

Asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Se on määritelty myös hyvinvointialueita koskevassa laissa. Palvelujen käyttäjien tarpeista lähtevä suunnittelu ja toteutus tuottaa tarkoituksenmukaisia, sujuvia ja vaikuttavia palvelukokonaisuuksia. Kaikkien osapuolten osallisuuteen panostaminen ja sen riittävä toteutuminen on keskeistä uudistuksen onnistumiselle.

 Osallisuus tarkoittaa merkityksellistä kuulumista, osallistumista ja mukana oloa yhteiskunnassa sekä itselle merkityksellisissä yhteisöissä ja ryhmissä. Osallisuus liittyy erityisesti yksilön mahdollisuuksiin vaikuttaa oman elämänsä kulkuun, erilaisiin mahdollisuuksiin ja yhteisiin asioihin. Osallisuuden kokemukset rakentuvat yhteistyössä ihmisten kesken. Hyvinvointialueilla tämä tarkoittaa valtuutettujen, alueiden johdon, henkilöstön, asukkaiden ja palveluiden käyttäjien sekä muiden sidosryhmien, kuten järjestötoimijoiden, yhteistyötä ja yhteistä tekemistä.

Aluevaltuusto päättää hyvinvointialuestrategiasta. Siinä tulee ottaa huomioon osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Strategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Strategia tarkistetaan vähintään kerran aluevaltuuston neljän vuoden mittaisen toimikauden aikana.

Hyvinvointialueesta annetun lain mukaan aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää esimerkiksi järjestämällä erilaisia keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia. Valtuustoryhmät järjestävät näitä tilaisuuksia säännöllisesti ja osana poliittista työtään. Alueen asukkaat pääsevät kertomaan ajatuksiaan myös vaalien välillä. Keskeistä on myös palvelujen suunnitteleminen ja kehittäminen yhdessä palvelujen käyttäjien ja hyvinvointialueen henkilöstön kanssa. Heille tulee varata myös mahdollisuuksia osallistua hyvinvointialueen talouden suunnitteluun. Hyvinvointialueen toimielimiin tulee valita palvelujen käyttäjien edustajia. Lisäksi tulee tukea asukkaiden sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

Aluehallituksen on asetettava vaikuttamistoimielimet, jotka vastaavat kuntalain vastaavia toimielimiä. Lain mukaan hyvinvointialueilla tulee olla nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Vaikuttamistoimielinten jäsenet valitaan pääosin alueen kunnissa toimivien toimielinten jäsenistä.

Tavoitteena osallistuminen ja yhteinen päätöksenteko

Sitran tekemän hallintosääntömallin mukaan hyvinvointialueilla tulee olla erillinen osallistumisen ohjelma. Siihen on kirjattu osallistumisen tavat, niiden tavoitteet ja vaikuttavuus sekä kuvaus osallistumisen kytkeytymisestä hyvinvointialueen päätöksentekoon. Osallistumisen ohjelman piirissä ovat alueen asukkaat ja palveluiden käyttäjät ja myös hyvinvointialueen henkilöstö.

Lain mukaan aluevaltuutettujen ja valtuustoryhmien on osallistettava hyvinvointialueen asukkaita, valtuutettujen on oltava kontaktipinta alueen väestöön ja näin huolehdittava demokratian vahvasta toteutumisesta. Aluevaltuuston on selvitettävä asukkaiden ja hyvinvointialueella pitempiaikaisesti asuvien palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa.

Käytännössä kuitenkin hyvinvointialueella valta näyttää entistä enemmän keskittyvän aluehallitukselle ja sen delegoimana johtaville virkahenkilöille. Aluevaltuuston tehtäväksi on jäänyt päättää kerran vuodessa budjetista ja käydä läpi strategia kerran neljän vuoden mittaisella valtuustokaudella. Budjetin kohdalla valtuuston vaikutusmahdollisuus on varsin pieni, koska hyvinvointialueen budjettiraha tulee pitkälle raamitettuna valtion tulo- ja menoarviosta. Strategia puolestaan on toimintaa ohjaava periaateohjelma, joka luonteeltaan on yleisluonteinen asiakirja. Se kertoo hyvinvointialueen vision, mission ja arvot.

Lapin hyvinvointialueella alkuvaiheiden jälkeen aluevaltuuston kokoustahti on harventunut ja valtuuston kokouksia on enää satunnaisesti. Viime vuonna jätetyt valtuutettujen aloitteet odottavat edelleen vastauksia, ja hallintosääntöön kirjattuja kyselytunteja ei ole järjestetty. Kirjallinen kysymys on rajattu ainoastaan suurimmille ryhmille, koska sen takana täytyy olla vähintään neljäsosa kaikista valtuutetuista.

Lain mukaan aluevaltuutetut ovat keskeisin demokratian toteuttaja ja ylläpitäjä hyvinvointialueella. He ovat asukkaiden linkki alueen päätöksentekoon. Aluevaltuutettujen tehtävä on olla kontaktissa alueen väestöön ja palvelujen käyttäjiin ja tuoda heidän sanomansa ja viestinsä ja aloitteensa päätöksentekopöytiin.

Voidaankin perustellusti sanoa, että jos valta keskittyy ja aluevaltuuston asema ja merkitys vähenee, samaan tahtiin myös hyvinvointialueen demokratia ohenee. Aluevaltuuston asema ja alueellinen demokratia seisovat rinta rinnan. Demokratiasta on pidettävä huolta.

9.5.2023 Hannu T Peurasaari 

Kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen

Lapin Aluevaltuuston jäsen

Lähteitä:

Laki hyvinvointialueista (611/2021)

Lapin hyvinvointialueen hallintosääntö

Toni Auvinen FCG: Toteutuuko hyvinvointialueilla demokratia? 25.2.2022

 

Kansallinen riskiarvio kertoo toimintaympäristön muutoksesta - kaupungin valmiussuunnitelma ajan tasalle

 

Valtioneuvoston 14.2.2023 julkaisema kansallinen riskiarvio osoittaa turvallisuusympäristön muuttuneen. Sen perusteella myös kaupungin valmiussuunnitelma tulisi ajantasaistaa. Siihen velvoittaa voimassa oleva valmiuslaki. Lisäksi toimintaympäristöä on muuttanut sote-uudistus, sillä se on muuttanut tehtävien ja vastuiden jakoa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirryttyä hyvinvointialueelle.

Tein kaupunginvaltuustossa 27.2. seuraavan aloitteen kaupungin valmiussuunnitelman päivittämisestä.

"Valtuustoaloite kaupungin valmiussuunnitelman päivittämisestä.

Valmiuslain mukaan kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muin toimenpitein varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa.

Kemin kaupungin hallintosäännön 65§:n mukaan valmiussuunnitelmat tarkistetaan ja tuodaan toimivaltaisen toimielimen käsiteltäväksi kerran toimikaudessa ja aina, kun turvallisuusympäristössä tapahtuu olennaisia muutoksia. Kaupungilla on strateginen valmiussuunnitelma, operatiivinen valmiussuunnitelma sekä eri toimialojen valmiussuunnitelmat.

Valtioneuvosto on julkaissut 14. helmikuuta sisäministeriön selvityksen Kansallinen riskiarvio 2023 (Sisäministeriö 2023:4). Kansallisen riskiarvion mukaan Suomen turvallisuusympäristö on olennaisella tavalla muuttunut viime vuosien aikana. Lapin alueellisen riskiarvion päivittäminen on parhaillaan käynnissä, ja riskiarvio julkaistaan maaliskuun loppuun mennessä.

Kansallinen riskiarvio osaltaan muodostaa perusteet sille, millaisiin riskeihin eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden on varauduttava. Kansallisen riskiarvion mukaan yhteiskunnan turvallisuuteen kohdistuu toimintaympäristön muutosten myötä uusia epävarmuustekijöitä. Turvallisuusuhkien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt, mikä myös asettaa haasteita ennakkoon tehtäville varautumistoimenpiteille, päätöksenteolle ja viranomaisten toimintavalmiudelle sekä viranomaisyhteistyön sujuvuudelle.

Kansallinen riskiarvio -selvitys

Sisäministeriön julkaiseman Kansallinen riskiarvio -selvityksen mukaan Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen.

Kansallisessa riskiarviossa arvioidaan riskejä, jotka toteutuessaan voivat vaikuttaa elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseen yhteiskunnan eri tasoilla. Riskiarvio linkittyy olennaisesti kansalliseen varautumiseen sekä yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan, sillä kansallinen riskiarvio muodostaa perustan strategian mukaiselle varautumiselle myös muilla tasoilla.

Varautumisella tarkoitetaan toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja mahdollisesti tarvittavat tavanomaisesta poikkeavat toimenpiteet normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Varautumisen päämääränä on huolehtia onnettomuuksien ja häiriötilanteiden ehkäisystä, valmistautumisesta toimintaan niiden uhatessa tai sattuessa ja suunnitella toipuminen.

Muuttunut geopoliittinen tilanne ja suurvaltakilpailu lisäävät kansainvälisten markkinoiden epävarmuutta ja vaikeuttavat myös suomalaisyritysten toimintaa. Suomi on globaaleista arvoketjuista riippuvainen avotalous ja tavaroiden ja ihmisten vapaa liikkuvuus on keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa.

Suomalainen elinkeinoelämä ja suomalaisen yhteiskunnan kriittiset palvelut kytkeytyvät osaksi globaaleja arvo- ja toimitusketjuja, joiden kautta kulkevat niin kriittiset raaka-aineet ja komponentit kuin lopputuotteetkin. Myös erilaisista tietovirroista on muodostunut keskeinen osa globaaleja arvo- ja toimitusketjuja yhteiskuntien ja toimintojen digitalisoituessa.

Sisäministeriön kansallisen riskiarvion mukaan energiainfrastruktuurin turvallisuuteen, energian hintaan ja hintavakauteen sekä saatavuuteen liittyy uusia ja merkittäviä kokonaisturvallisuuden riskitasoa nostavia tekijöitä. Myös julkisen talouden sujuva toiminta ja toimintojen hoitaminen edellyttää rahoituksen saatavuutta ja rahoitusjärjestelmän häiriötöntä toimintaa.

Huoltovarmuuden tarkoituksena on poikkeusolojen ja niihin verrattavissa olevien vakavien häiriöiden varalta turvata väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot ja niihin liittyvät tekniset järjestelmät. Huoltovarmuuden ylläpitämiseen on muodostunut uusia riskitekijöitä.

Sisäministeriön riskiarvion mukaan myös informaatiovaikuttaminen on lisääntynyt. Informaatiovaikuttamisen kohteena on koko yhteiskunta, päätöksenteko, instituutiot, demokratia ja ihmisten perusoikeudet, kuten sanan- ja ilmaisunvapaus. Myös kansalaisjärjestöihin ja infrastruktuurin kannalta olennaisiin yrityksiin voidaan kohdistaa informaatiovaikuttamista.

Hybridiuhkissa ulkoinen ja sisäinen turvallisuus limittyvät voimakkaasti toisiinsa. Hybridiuhkan mahdollisuus on kohonnut. Suojelupoliisin uhka-arvion mukaan myös terrori-iskun uhka Suomessa on kohonnut.

Terveysturvallisuuden häiriöiden mahdollisuus on kasvanut. Terveysturvallisuuden häiriöitä ovat kaikki sellaiset häiriöt, joilla on välitön tai välillinen vaikutus ihmisten terveyteen. Energiapolitiikassa tulee varautua myös hybridivaikuttamiseen, jolla voidaan pyrkiä heikentämään energiaturvallisuutta esimerkiksi manipuloimalla hintoja taikka rajoittamalla saatavuutta.

Sähkön saanti saattaa vaikeutua tai häiriintyä monista syistä. Verrattuna aiempiin vuosiin, energiajärjestelmän häiriöiden uhkataso on muuttunut ja noussut. Vaikutukset energiavirtoihin ovat nostaneet energian hintaa ja vaikeuttaneet saatavuutta. Myös energiainfrastruktuuriin kohdistuva hybridi- ja kyberoperaatioiden uhkataso on kasvanut. Geopoliittinen tilanne, kysynnän kasvu ja ilmastotavoitteet vaikuttavat energiatuotteiden hintoihin. Öljyn, hiilen, kaasun ja ydinpolttoaineen hankinnat ovat kokonaan tuonnin varassa. Polttoaineiden saatavuudella on suuri vaikutus esimerkiksi alkutuotantoon, ruoka- ja polttoainehuollon kuljetuksiin, julkiseen liikenteeseen ja yleiseen logistiikkaan sekä energiantuotantoon. On mahdollista, että korkea energian hinta voi aiheuttaa myös sosiaalisia ongelmia.

Sisäministeriön vasta julkaisema kansallinen riskiarvio osoittaa yhteiskunnan turvallisuusympäristön muuttuneen. Sen lisäksi toimintaympäristössä on tapahtunut myös tehtävien jakoon, vastuukysymyksiin ja organisaatioihin liittyviä muutoksia, sillä vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät ovat siirtyneet hyvinvointialueen hoidettavaksi. Näillä perusteilla esitämme valtuustoaloitteena, että Kemin kaupunki päivittäisi valmiussuunnitelmiaan valmiuslain ja kaupungin hallintosäännön osoittamalla tavalla ja siten varmistaa tehtäviensä turvallisen ja mahdollisimman sujuvan ja häiriöttömän hoitamisen myös mahdollisissa poikkeusoloissa.

Lähde: Kansallinen riskiarvio 2023, Sisäministeriön julkaisu 2023:4

Valmiuslaki

27.2.2023

Kaupunginvaltuutettu Hannu Peurasaari 

Liikuntastrategia tukemaan alan päätöksentekoa kaupungissa

Voimassa olevan kuntalain mukaan jokaisessa kunnassa on oltava kuntastrategia. Monissa kunnissa ja kaupungeissa on lisäksi kuntastrategiaa tukevia toimialakohtaisia strategioita. Ne täydentävät yleisluonteista kuntastrategiaa. 

Kemin kaupunkistrategiassa ei ole  huomioitu liikuntaa ja sen merkitystä kaupungin asukkaille. Sen vuoksi katsoin, että on tarpeellista laatia erityinen liikuntastrategia. Monissa kunnissa ja kaupungeissa liikuntastrategia on jo olemassa. 

Tein valtuustoaloitteen kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2023.

"VALTUUSTOALOITE

Me allekirjoittaneet esitämme valtuustoaloitteena, että Kemin kaupunki laatii liikuntastrategian. 

Kemin nykyisessä kaupunkistrategiassa ei mainita liikuntastrategiaa. Lukuisissa Suomen kunnissa ja kaupungeissa asian suuri merkitys tunnistetaan, ja niissä on laadittu liikuntastrategia ohjaamaan liikuntaan liittyvää suunnittelua, tavoitteita ja päätöksentekoa.

Sote-uudistuksen voimaantulon jälkeen elinvoiman ja hyvinvoinnin tehtävät entisestään korostuvat kaupungin tehtävien kokonaisuudessa. Liikunnan yhteiskunnallinen merkitys on valtavan suuri.

 Tutkimusten mukaan liian vähäinen liikunta aiheuttaa kansantaloudelle 3,2 - 7,5 miljardin euron kulut vuosittain (Vasankari & Kolu: Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset, Valtioneuvoston selvitys 2018). 

Valtion liikuntaneuvoston julkaiseman Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2020 – tutkimustulosten mukaan vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2022 julkaiseman Liikuntaraportin mukaan suomalaiset eivät liiku riittävästi. Ministeriön liikuntaraportin mukaan enemmistö suomalaisesta aikuisväestöstä ei liikuterveytensä kannalta riittävästi.

Liikunnan terveyttä ja hyvinvointia ja sosiaalisuutta lisäävät ja samalla syrjäytymistä ehkäisevät vaikutukset on osoitettu monissa tieteellisissä tutkimuksissa. Tutkimusten mukaan liikunta edistää lasten ja nuorten koulumenestystä, se edistää sosiaalisuutta ja se ehkäisee syrjäytymistä, se parantaa itsetuntoa ja minäkuvaa ja samalla se edistää myös työelämässä tarvittavia taitoja. (Marko Kantomaa: The role of physical activity on emotional and behavioural problems, self-rated health and educational attainment among adolescents, Oulun yliopisto 2010; Marianne Niskanen: Liikunta lääkkeeksi oppimisvaikeuksiin: kvantitatiivinen tutkimus liikunnan yhteydestä oppimisvaikeuksiin ja koulumenestykseen, Oulun yliopisto 2015; Syväoja, H.J et al, The longitudinal associations of fitness and motor skills with academic achievement, Medicine & Science in Sports & Exercise 2019 ym.)

Monipuolinen liikunnan mahdollisuuksien ylläpitäminen ja niiden kehittäminen on kaupungin tehtävä. Voimassa olevan liikuntalain (10.4.2015/390) mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle:

1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 

2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; sekä 

3)rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien toteuttamisen kunnassa tulee tapahtua eri toimialojenyhteistyönä sekä kehittämällä paikallista, kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä sekä huolehtimalla tarvittaessa muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista.

Kunnan tulee myös kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain 22 §:ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. 

Ja kunnan tulee myös jatkuvasti arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 6 §:ssä tarkoitettua hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Vuoden 2023 aikana voimaan tuleva liikuntalain muutos (Hallituksen esitys 259/2022) korostaa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan asemaa ja sen tavoitteena olevaa hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämistä ja parantamista, jota edistetään kehittämällä alan toimintaa, koordinaatiota ja rahoitusta. Lisäksi toimiva hyvinvointialuestrategia korostaa terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävän ja sairauksia ennaltaehkäisevän käyttäytymisen ja elämäntavan merkitystä. Liikunta on siinä merkittävässä roolissa.

Laatimalla liikuntastrategia voidaan luoda koko laajalle ja vaikuttavalle liikuntatoimen alalle suunnitelmallinen, tavoitteellinen ja päätöksentekoa ohjaava strategiataso, joka kytkeytyy yhtäältä hyvinvointialuestrategiaan, toisaalta kaupunkistrategiaan ja sen arvoihin sekä voimassa olevanlainsäädännön asettamiin vaatimuksiin ja kaupungin asukkaiden toiveisiin ja tarpeisiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää liikunnan edistäminen kunnissa -aineistoa, joka sisältää tietoja kuntien toiminnasta kuntalaisten liikunnan edistämiseksi ja liikunnan edellytysten luomiseksi. Tiedot liittyvät kuntien toimintaan laajojen väestöryhmien liikunnan edistämiseksi. Tietoja käytetään mm. liikuntalain ja poikkihallinnollisen Liikuntapolitiikan koordinaatioelimen toimintasuunnitelman seurannassa sekä Valtion liikuntaneuvoston toteuttamassa arviointityössä. Tietoja käytetään myös kuntien valtionosuuksien perusteena olevan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosan (hyte-kerroin) tietopohjassa. Näin kaupungin liikuntatoimiala vaikuttaa myös kaupungin saamiin valtionosuuksiin.

Lisäksi monipuoliset ja riittävän hyvät liikuntamahdollisuudet ovat aivan oleellisen suuri väestön vetovoima- ja pitovoimatekijä.

Kaiken tämän menestykselliseen suunnitteluun, johtamiseen, ohjaamiseen ja toteuttamiseen on perusteltua laatia Kemin kaupungin liikuntastrategia.

Kaupunginvaltuutetut:

Hannu Peurasaari"

Kiinteistökauppojen kansallinen turvallisuus – valvontalakeja tiukennetaan

 

(Kuvassa Airiston Helmi Turun edustalla)

"Suomi on täynnä kiinteistöjä, jotka on oltu vuosien varrella valmiita myymään ihan kenelle vaan miettimättä, että onko se järkevää edes bisneksenä." Anu Sallinen, neuvotteleva virkamies, puolustusministeriö.

Eduskuntaan on tulossa hallituksen esitys kiinteistöjen omistusten kansallisen turvallisuuden parantamisesta.

Lakimuutosten seurauksena valtio pystyy aiempaa paremmin valvomaan sotilaallisten ja strategisesti merkittävien kohteisen lähettyvillä tapahtuvia kiinteistökauppoja ja kiinteistöjen omistuksia.

Lakia on arvioitava sen mukaan, miten sen soveltamisella on saavutettu tavoitteita, joita lakia säätäessä on asetettu. Sitä on tarpeellista myös tarkastella valitsevaa todellisuutta ja siinä tapahtuneita muutoksia vasten. Kansallisen turvallisuuden rakentamisessa on huomioitava myös turvallisuuspoliittisessa tilanteessa tapahtuneet muutokset ja sodankäynnin muuttuneet menetelmät.

Nykytilanteen taustaa

Kiinteistökauppojen kansallisesta turvallisuudesta huolestunut Suojelupoliisi antoi seuraavanlaisen lausunnon eduskunnan hallintovaliokunnalle 27.09.2016:

”Suomessa on havaittavissa sekä ilmiöitä, joissa voi olla kyse valmistautumisesta tulevaan vaikuttamiseen, että suoranaisesta vaikuttamisesta. Toimenpiteitä, joissa saattaa olla kyse valmistautumisesta tulevaan vaikuttamiseen kriisitilanteessa, havaitaan jatkuvasti. Tällaisesta voi olla kyse maakaupoissa, joissa ei näyttäisi olevan liiketaloudellista tai kiinteistön tavanomaiseen käyttöarvoon liittyvää logiikkaa. Vieraan valtion lukuun toimiva maanomistaja voi kuitenkin rakentaa kiinteistölleen rakennelmia, joita vieras valtio voisi kriisitilanteessa hyödyntää esimerkiksi liikenneväylien sulkemisessa tai tunnuksettomien joukkojen majoittamisessa.”

Havaintojen seurauksena puolustusministeriö ryhtyi toimiin ja ministeriö julkisti 20.4.2017 raportin ”Valtion kokonaisturvallisuuden parantaminen kiinteän omaisuuden siirroissa”. Tämä puolustusministeriön selvitys osoitti, että lakien kehittämisen tarve on ilmeinen.

Valtioneuvoston kanslia asetti 1.6.2017 työryhmän laatimaan ehdotusta säädösmuutoksista, joita valtion kokonaisturvallisuuden parantaminen kiinteän omaisuuden siirroissa edellyttää. Työryhmän tehtävänä oli arvioida puolustusministeriön selvityksestä seuraavia lainsäädäntötarpeita.

Kansallisen turvallisuuden huomioon ottamista alueiden käytössä ja kiinteistönomistuksissa koskeva lakipaketti

Marraskuussa 2018 hallitus antoi esityksen eduskunnalle kansallisen turvallisuuden huomioon ottamista alueiden käytössä ja kiinteistönomistuksissa koskevaksi lainsäädännöksi. Eduskunta hyväksyi lait 29.3.2019 tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Lakien tavoite oli tarjota viranomaisille kokonaan uusia keinoja valvoa kiinteistönomistusta Suomessa.  

Nämä kolme uutta lakia tulivat voimaan vuoden 2020 alusta lähtien.

Kokonaisuuteen sisältyy laki eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta, laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi sekä laki valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla.

Lakipaketin mukaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen valtion kansalainen tai yhteisö 1) tarvitsee luvan kiinteistön hankintaan Suomesta. Lisäksi 2) valtiolla on etuosto-oikeus tiettyjen strategisten kohteiden lähellä tapahtuvissa kiinteistökaupoissa. Ostamisen luvanvaraisuutta ja etuosto-oikeutta täydentää 3) lunastuslaki, jonka nojalla valtiolla on mahdollisuus kiinteistön pakkolunastukseen tilanteissa, joissa se on tarpeen kansallisen turvallisuuden vuoksi. Lupaviranomaisena toimii puolustusministeriö, joka käsittelee lupahakemukset ja tekee päätökset lupien osalta.

 Lakikokonaisuus on käytännössä osoittautunut liian väljäksi, ja se ei ole tarjonnut viranomaisille sellaisia riittäviä ja täsmällisiä työkaluja, jotka olisivat tarpeellisia kansallisen turvallisuuden valvomiseen kiinteistökaupoissa. Kiinteistöomistusten kansallisen turvallisuuden valvontaa koskevat lait ovat lisänneet viranomaisten tilannetietoisuutta. Monelta osin lait eivät kuitenkaan ole vastanneet niille asetettuja tavoitteita.

Lakien alueellinen soveltamisala on todettu liian pieneksi. Soveltamisala on myöskin mitoiltaan epäyhtenäinen. Lisäksi bulvaanitoiminnan havaitseminen on osoittautunut työlääksi ja vaikeaksi.

Lain soveltamisala kattaa myös huoltovarmuuden varmistamisen. Vaikka huoltovarmuuden vaatimus on yleisesti hyvin tiedossa, huoltovarmuuskriittisten kohteiden todellinen tunnistaminen on osoittautunut ennakoitua haastavammaksi. Lain perusteluissa ja itse lakitekstissä huoltovarmuuden soveltamisala on kuvattu varsin laajasti ja puolustusministeriössä on todettu, että lain soveltaminen vaatii tältä osin tarkempaa tarkastelua.

Tätä tekstiä kirjoitettaessa valtio on käyttänyt ainoastaan kaksi kertaa kiinteistökaupan etuosto-oikeuttaan kansallisen turvallisuuden perusteella lakien tultua voimaan 1.1.2020. 

Kiinteistön lunastusoikeutta valtio ei ole käyttänyt kertaakaan. Nykyinen laki ei ole antanut viranomaisille mahdollisuutta enempään.

Lain voimassaollessa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleet kiinteistönostajat ovat tehneet satoja kiinteistökauppoja yhden kalenterivuoden aikana. Kauppoja on tehty myös strategisesti  merkittävien sotilaallisten kohteiden ja huoltovarmuuskohteiden läheisyydessä.

Puolustusministeriön työryhmä on vuoden 2021 aikana selvittänyt kiinteistökauppojen valvontalakien toimivuutta ja muutostarpeita. 

Lausunnossaan eduskunnan puolustusvaliokunnalle 14.12.2021 puolustusministeriö on selvittänyt lakien toimivuutta käytännössä, ja sen tuloksia ja tehdyt lakeihin parannusehdotuksia.

Säädöskokonaisuudessa on kolme puolustusministeriön toimivaltaan vaikuttavaa pääelementtiä. 

Ensimmäinen on EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten kiinteistönostajien lupavelvollisuus kiinteistöjen hankintaan Suomessa pl. Ahvenanmaan maakunta.

Toinen elementti on valtion etuostolaki, joka koskee Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kohteiden läheisyydessä olevia kiinteistöjä. Jos kiinteistö rajoittuu tai on maanpuolustuksen tai rajavalvonnan kannalta tärkeän kohteen välittömässä läheisyydessä, niin valtio voi tulla kauppaan ostajan sijaan.

Kolmas elementti on uusi lunastuslaki kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Valtio pystyy lunastamaan kiinteistön, jos valtio haluaa kiinteistön esimerkiksi suoja-alueeksi tai haluaa sen hallintaansa kansallisen turvallisuuden parantamiseksi.

Puolustusministeriön työryhmä ehdottaa muutettavaksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annettua lakia ja valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annettua lakia. Työryhmä ehdottaa eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain soveltamisalaa täsmennettäväksi. Lakia sovellettaisiin jatkossa myös henkilöön, jolla ei ole kansalaisuutta, kansalaisuus olisi tuntematon tai kansalaisuutta ei ole luotettavasti todennettu.

Muutoksella ratkaistaisiin nykyisen oikeustilan epäselvyys, jolloin kansalaisuudettoman tai vaikeasti todennettavissa olevan kansalaisuuden omaavan henkilön lupavelvollisuus olisi jatkossa selkeä. Lisäksi soveltamisalaa ehdotetaan täsmennettäväksi muun vastaavan tosiasiallisen vaikutusvallan osalta siten, että vastaavaa tosiasiallista vaikutusvaltaa mitattaisiin muussa yhteisössä tai liikkeessä. Ehdotetulla muutoksella ratkaistaisiin nykyinen soveltamiskäytännössä noussut epäselvyys siitä, mitä tosiasiallisella vaikutusvallalla tarkoitetaan.

Puolustusministeriön lausunnon mukaan säännöstä siitä, milloin lupaa kiinteistön hankinnalle ei tarvittaisi, tulisi täsmentää myös.

Lupahakemusten käsittelyssä kertyneiden kokemusten perusteella kansallisen turvallisuuden puuttuminen luvan myöntämisen edellytyksistä heikentää lain tarkoituksen toteutumista.

Lisäksi puolustusministeriön selvityksessä ehdotetaan, että valtiolla olisi etuosto-oikeus kiinteistön kaupassa, jos se olisi tarpeen kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Ehdotuksen myötä kansallisen turvallisuuden varmistaminen lisättäisiin valtion etuosto-oikeuden käytön kriteereihin, minkä johdosta tietoja etuosto-oikeuden käytön tarpeellisuuden arvioimiseksi voitaisiin saada esimerkiksi keskusrikospoliisilta aiempaa paremmin.

Etuosto-oikeuden alueellista soveltamisalaa puolustusministeriö ehdottaa yhtenäistettäväksi siten, että lain alueellinen soveltamisala olisi aina 1000 metriä Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen kohteista. Nykyisin alueellinen soveltamisala vaihtelee 500 – 1000 metrin välillä kohteesta riippuen.

Puolustusministeriön mukaan käytäntö on osoittanut, että aina ei ole täysin selvää, milloin suojavyöhykkeen tulisi olla 500 metriä ja milloin 1 000 metriä siksi, että laissa määritellyt kohteet menevät ominaisuuksiltaan joissakin tilanteissa päällekkäin. 

Muutoksella tehtäisiin lain tulkinnasta suoraviivaisempaa ja ennakoitavampaa sekä lain soveltajan että kiinteistön hankinnan osapuolten kannalta.

Lausunnossaan puolustusministeriö tavoittelee kansallisen turvallisuuden lisäämistä kiinteistökaupoissa. Nämä puolustusministeriön lausunnossaan asettamat tavoitteet on otettu huomioon ja lausunnon kehittämisehdotukset on sisällytetty hallituksen esitykseen valvonta- ja lunastuslakien muuttamisesta. 

Hallituksen esitys lakien muuttamisesta tulee eduskuntaan ja lähetekeskusteluun viikolla 42 eli lokakuun puolivälin jälkeen. Lähetekeskustelun jälkeen esitys annetaan puolustusvaliokuntaan mietintöä ja lausuntoja varten.

Linkki lakiesitykseen: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta. (Luonnos)

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/c2307079-c612-4b45-8ef7-0c8f067ea9ae/c0c2192c-f78c-457d-830b-0ad3091309c5/MIETINTO_20220623111343.pdf

Tuoreimmat tiedot sote-uudistuksen vaikutuksesta Kemin kaupungin talouteen

 

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on päivittänyt tuoreimmat tiedot hyvinvointialueille siirtyvien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen kustannuslaskelmista. Tiedot ovat päivittyneet syyskuun alussa 2022.

Kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat on tehty kuntien vuoden 2021 tilinpäätösten ja vuoden 2022 talousarviotietojen perusteella.

Laskelmat kunkin kunnan eli myös Kemin kaupungin talouteen on näillä tiedoilla kyetty tekemään jo melko tarkkaan.

Lopulliset rahoituslaskelmat ja toistaiseksi pysyvä ja toteutuneiden lukemien mukainen siirtymätasaus määritellään kesällä 2023 vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätöstietojen perusteella.

Excel-taulukon alaosasta pääsee selaamaan taulukon eri informaatiosivuja ja kuntakohtaisia laskelmia eri kuntien osalta.

Excel-taulukko ”kuntien talouden tasapainotilan muutos ja sen laskennallinen paine kunnallisveroprosenttiin” kertoo muutoksen ja siirtymätasauksen vaikutuksesta kunnallisveroprosenttiin. Se kertoo joko viiden vuoden mittaisen siirtymätasauksen aiheuttamasta kunnallisveron nousupaineesta tai mahdollisuudesta keventää kunnallisveroprosenttia siirtymätasauksen seurauksena. Järjestelmämuutoksen siirtymätasaus vaikuttaa vuodesta 2023 vuoteen 2027.

Tässä tarkastelussa vain järjestelmämuutoksen tasauksen muutos vaikuttaa kunnan tasapainoon. Tasauksen lisäksi todellisuudessa kunnan tulot (verotulot, valtionosuudet ja toimintatuotot) sekä kustannukset muuttuvat vuosittain normaaliin tapaan. On siis korostettava sitä, että kunnan talouden tasapainoon ja veroprosenttiin kohdistuviin taustatekijöihin vaikuttaa monta eri muuttujaa, jotka vuosittain saavat erilaisia mitattavia ja laskennallisia arvoja. 

Kunnallisveroprosentin leikkuuosuus näissä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän tekemissä  järjestelmämuutoksen tasauslaskelmissa on 12,64.                                                                                                                                                  

Tasapainotilan muutoksen vaikutusta on havainnollistettu laskennallisena muutospaineena kunnallisveroprosenttiin. Taulukon viimeisen sarakkeen positiivinen luku kuvaa korotuspainetta ja negatiivinen luku laskuvaraa.

Kemin kohdalla lukema on myönteinen. Siirtymätasausvuosien päätyttyä vuonna 2027 lukema on -0,32 eli se laskennallisesti osoittaa kunnallisveron laskumahdollisuutta tuon verran. Meidän kaikkien on kuitenkin hyvä huomioida, että tämä lukema on ainoastaan yksi muuttuja lukuisten muiden talouteen vaikuttavien muuttujien joukossa.    

Excel -taulukoista selviää kuntakohtaisten tasapainotilan muutosta kuvaavien laskelmien lisäksi myös valtionosuuslaskelmat sote-uudistuksen jälkeen.

Uudistuksen vaikutusta kuntien talouteen arvioidaan tasapainotilan muutoksen myötä. Tasapainotilalla tarkoitetaan tässä tapauksessa vuosikatetta poistojen jälkeen. Muutokset kuntien tasapainotilassa rajataan uudistuksen voimaantulovuonna 2023 nollaan, minkä jälkeen tasapainotilan annetaan muuttua vaiheittain maksimissaan +/- 15 euroa asukasta kohden vuoteen 2027 asti. 

Vuoden 2027 tasapainotila jää pysyväksi. Pysyvä muutos kunnan tasapainotilassa on maksimissaan +/- 60 euroa asukasta kohden. Koko maan tasolla tasapainon muutos n. + 4 €/asukas johtuu lääkärihelikopterien kuntien rahoitusosuuden poistumisesta.

Sosiaali- ja terveysministeriön tekemät uusimmat laskelmat löytyvät Excel-taulukoituna oheisesta sosiaali- ja terveysministeriön linkistä.

https://soteuudistus.fi/documents/16650278/73400932/Kuntien+rahoitus_JULKAISU_syyskuu2022.xlsx/64f9fa9b-0ba0-0c59-223b-62e6478b2807?t=1663601639672

Kemi on selvittänyt sote-uudistuksen vaikutuksia myös tilaamalla Inspiralta vuosi sitten syyskuussa konsulttityönä laskelman ja selvityksen siirtymän vaikutuksista kaupungin talouteen.

Kaupungin talouspäällikkö Katri Heberg kertoo Kuntarahoituksen haastattelussa 24.01.2022 seuraavasti:

”Inspira analysoi kaupungin talouden kantokykyä ja kestävää investointitasoa sote-uudistuksen jälkeen aina vuoteen 2030 asti. Laskelmissa arvioitiin myös sote-tukipalvelujen siirtymisen ja sote-kiinteistöjen vaikutuksia, joita esimerkiksi valtiovarainministeriön laskelmissa ei ole huomioitu. Tulevaisuudesta tehtiin kaksi vaihtoehtoista skenaariota.

 – Selvitys vahvisti arviomme, että uudistuksen myötä menoja lähtee enemmän kuin tuloja. Mutta se myös osoitti, ettei sote-uudistuksen tuoma pieni positiivinen vaikutus auta kaupungin taloutta tasapainoon. Sopeuttamistoimia on välttämättä tehtävä, Heberg sanoo.”  

Tässä linkki Kuntarahoituksen haastatteluun: 

https://www.kuntarahoitus.fi/ajankohtaista/inspiran-analyysi-valotti-sote-uudistuksen-vaikutuksia-kemin-talouteen

 

Kemi 15.9.2022

Hannu Peurasaari

Kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen 

Aluevaltuutettu

                                                                                                                                                                               

                                

Suomen turvallisuus, EU ja Nato

 

• 
  
• Viime aikojen tapahtumien yhteydessä on käynyt selväksi, että turvallisuuspolitiikan näkökulmasta EU:n hyöty jäsenmaille on nyt osoittautunut olemattomaksi. Vuosien mittaan, aina kun perussuomalaiset ovat kritisoineet EU:n jäsenyyttä, niin meille on muiden puolueiden taholta toisteltu, että EU liittää Suomen läntiseen arvoyhteisöön ja EU takaa Suomen turvallisuuden.
• 
  
• Nyt kun kriisin uhka on päällä, niin missä on se puhuttu EU:n tuottama sotilaallinen turvallisuus. Ei missään. Sitä ei ole, ja sen vuoksi Suomi on hakemassa Naton jäsenyyttä. Sopimusoikeuden asiantuntijat ovat viime viikkoina moneen kertaan toistelleet, että sotilaallisen kriisin uhkatilanteessa EU:n perussopimuksen (SEUT, Lissabonin sopimus 42,7 pykälä) yhteisvastuulauseke ja avunannon lauseke eivät käytännön tasolla lopulta merkitse mitään.
• 
  
• Mitä sitten käytännön tasolla tarkoittaa se läntinen arvoyhteisö, jolla Suomen EU-jäsenyyttä myös meille perustellaan. Tähän mennessä se on tarkoittanut sitä että Suomi jäsenmaksuosuudellaan pitää yllä Brysselin kallista byrokratiakoneistoa ja säännöllisin väliajoin lähettää miljardien eurojen apupaketin talousasioitaan heikosti hoitavia Etelä-Euroopan valtioiden tukemiseen. Suomihan on halunnut olla EU:n mallioppilas ja unohtanut siinä yhteydessä kansallisen edun valvomisen.
• 
  
• Nyt on tarvetta vaikuttaa sen puolesta, että Suomesta ei tulisi myös Naton jäsenenä suhteettoman ja epäterveen ylitunnollinen, muita jäsenmaita paljon kuuliaisempi mallioppilas. Se tarkoittaisi sitä, että suomalaisia taistelutaidoiltaan hyvin eteväksi todettuja ammatti- ja sopimussotilaita lähetettäisiin Nato-operaatioiden kärjessä konflikteihin ympäri maailmaa, ja toisaalta Suomi hoitaisi rauhan aikana oman turvallisuutensa ja puolustuskykynsä täysin itse. Ja sellaisessa tilanteessa jossa Suomea kohtaisi konflikti, hoitaisimme myös sen omin voimin.

Suomen poliittisen johdon on tarpeellista muistaa ja asennoitua asemaansa realistisesti, että sitten jos ja kun Suomi on Naton jäsen, niin Suomi on siellä yksi kansakunta muiden joukossa, eikä liitossa ole tarpeellista alkaa esiintymään kokoaan suurempana. Kaikenlainen epärealistinen ja yli-innokas isottelu ja muidenkin jäsenmaiden vastuun kantaminen yleensä tulee aina kansan maksettavaksi. Sen ovat EU-jäsenyyden aikaiset vaiheet osoittaneet.

15.5.2022

Hannu Peurasaari 

                                                     Kuva Iltalehti

• • 
    
  
  

• 
  
• 
  
•