Tilastojen mukaan masennus on merkittävä työkyvyttömyyden ja toimintakyvyn vähenemisen syy, ja masennuksella on syvä kielteinen vaikutus sen kokeneiden elämänlaatuun. Ilmiö on maailmanlaajuinen.
Tuoreessa tutkimuksessa pyritään lisäämään ymmärrystä harjoittelun masennusta ehkäisevästä vaikutuksesta:
From movement to motivation: a proposed framework to understand the antidepressant effect of exercise.
https://www.nature.com/articles/s41398-024-02922-y
Tutkimuksen mukaan,
masennus liittyy useiden läheisesti toisiinsa liittyvien hermo- ja kognitiivisten prosessien häiriintymiseen, mukaan lukien dopamiinin eli mielihyvähormonin siirtyminen, fronto-striataalinen aivojen toiminta ja sen yhteydet, palkkioiden käsittely ja motivaatio.
Fyysinen aktiivisuus, erityisesti aerobinen harjoittelu, vähentää masennusoireita. Mutta sen masennuslääkkeenomaisia vaikutuksia aiheuttavia mekanismeja kuitenkin tunnetaan vielä huonosti.
Tässä tutkimuksessa ehdotetaan uutta hypoteesia liikunnan masennuslääkkeenomaisten vaikutusten ymmärtämiseksi, keskittyen motivaatioon, eri selitystasoilla.
On vankkaa tutkimusnäyttöä siitä, että aerobinen harjoittelu vähentää systeemistä tulehdusta.
Tulehduksen tiedetään vähentävän dopamiinin siirtymistä. Se puolestaan on vahvasti osallisena ponnisteluihin perustuvassa päätöksenteossa palkkion saamiseksi.
Useiden ihmisillä ja eläimillä tehtyjen tutkimusten pohjalta tässä tutkimuksessa esitetään, että vähentämällä tulehdusta ja tehostamalla dopamiinin siirtymistä, mikä vaikuttaa ponnisteluihin perustuvaan palkitsemispäätöksentekoon, liikunta erityisesti parantaa masennuksen "kiinnostusaktiviteetin" oireita, anhedoniaa, väsymystä ja subjektiivista kognitiivista heikkenemistä - lisäämällä taipumusta ponnistella.
Tutkimuksen mukaan laajentamalla tätä viitekehystä kognitiiviseen kontrolliin on mahdollista selittää, kuinka masennuksen kognitiivinen heikentyminen voidaan myös käsitteellistää ponnistelupohjaisen päätöksentekokehyksen kautta, mikä voi auttaa selittämään liikunnan vaikutusta kognitiiviseen kyvykkyyteen.
Liikunnan masennuslääkkenomaisten vaikutusten taustalla olevien mekanismien ymmärtäminen voisi auttaa kehittämään uusia interventiostrategioita, erityisesti yksilöllisiä interventioita, ja tehostaa sosiaalista liikuntalääkemääräystä.
Liikuntareseptien määrä onkin jo yleistynyt perusterveydenhuollon ja opiskelijaterveydenhuollon keinovalikoimassa.
Suomi liikkeelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti