Perussuomalaisten julkisen hallinnon hallintomallissa on vahvat kunnat sekä kevyt ja toimiva valtionhallinto. Erityistä väliportaan hallintoa ei tarvita.
Soteuudistus toi väliportaaseen eli maakunnalliselle tasolle edustuksellisen hallintorakenteen, hyvinvointialueet, mutta se on tarkoituksenmukaista pitää mahdollisimman keveänä.
Keskustan eilen esittelemä hallintouudistus on vitsi. Keskusta on ollut kirjoittamassa kahta edellistä hallitusohjelmaa, Sipilän hallituksen ja Marinin hallituksen ohjelmia. Molempiin näihin hallitusohjelmiin keskusta on vaatinut hallintoa lisääviä ja hallintoa kasvattavia kirjauksia. Ei keventäviä kirjauksia.
Väliportaan hallinto eli lääninhallinto on purettu 1980-luvulla. Kepu koki sen häviönä, ja kepun pitkäaikainen unelma onkin kostaa asia ja rakentaa väliportaan hallinto takaisin. Kepun ehdotuksen tarkoitus on nimenomaan kasvattaa väliportaan hallintoa.
Käytännön syistä ministeriöt jäisivät nykyiselleen. Hallinnon kokonaismäärä kasvaisi.
Ministeriöt tuottavat kaiken kansallisen tason ohjauksen, valmistelevat lainsäädännön ja valmistelevat budjetin eduskunnalle. Keskustan malli jättäisi ministeriöt toiminnallisesti ja mittakaavaltaan ennalleen, mutta muodollisesti toisella nimellä. Sen lisäksi tuossa keskustan hallintomallissa väliportaan hallinto kasvaisi huomattavasti.
Valtionhallintoa on kevennetty määrätietoisesti ja pitkällä aikajänteellä. Vuosikymmenien mittaan on lakkautettu yli kaksikymmentä keskusvirastoa, erityisesti sitä tehtiin 1990-luvulla. Vain muutamia on enää jäljellä.
Valtionhallintoon riittää yksi hallintokerros eli ministeriöt, ja paikallishallintoon yksi hallintokerros eli itsehallinnolliset kunnat ja niiden yhteistyörakenteet. Uutta väliportaan hallintoa ei tarvita eikä siihen ole Suomella varaa. Reilun viiden miljoonan kansa pärjää kahdella hallinnon tasolla, vahvat itsehallinnolliset kunnat ja valtionhallinnon ministeriöt. Julkisia menoja ei ole varaa kasvattaa, kuten kepun malli tekisi.
Nykyinen hallitus on päättänyt tuottavuusohjelmallaan useiden satojen miljoonien, eli lähes puolen miljardin säästöt valtionhallinnosta. Valtionhallinnon henkilöstöä on vähennetty ja toimintojen määrää supistettu, virastorakennuksia on vähennetty, vuokrasopimuksista luovuttu ja virastoja yhdistelty samoihin tiloihin.
Vaatiko keskusta hallinnon säästöjä edellinen hallituskaudella ollessaan hallituksessa. Ei vaatinut. Päinvastoin.
Kun keskusta sai näppinsä soteuudistuksen valmisteluun, niin lopputuloksena oli maksimimäärä hyvinvointialueita, 21 hv-aluetta + Hus-yhtymä, eli paljon enemmän hallintorakenteita kuin asiantuntijat suosittelivat. Ja hyvinvointialueiden hallintoon tuli seitseman kerrosta johtajia. Myös hyvinvointialueiden rahoitusmallista tuli katastrofi.
Siinä leikissä loppuivat rahat hyvinvointialueilta ja valtiolta.
Kokemus on osoittanut, että keskusta on kallis puolue suomalaisille. Aivan liian kallis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti