Mitä SITRAn tuore raportti kertoo hyvinvointialueiden hallinnosta.

Sitran teettämän selvityksen mukaan hyvinvointialueiden hallintoa on mahdollista keventää.

Hyvinvointialueet voivat sujuvoittaa päätöksentekoa muun muassa vähentämällä toimielinten määrää ja selkiyttämällä niiden rooleja.

Tuore selvitys osoittaa, että hyvinvointialueilla päätöksentekoon osallistuvien toimielinten määrä vaihtelee selvästi.

Lääninhallinto purettiin Suomesta 1980-luvulla. Tuota väliportaan hallinnon uudistusta oli valmisteltu pitkään.

Väkimäärältään Suomen kokoinen valtio eli 5,5 miljoonainen kansa ei tarvitse kovin montaa päällekkäistä hallinnon tasoa.

Lääninhallinnon lisäksi 1990-luvulta lähtien on lakkautettu yli 20 keskusvirastoa.

1980-luvulla puretussa lääninhallinnossa erityisesti Keskustalla ja sen edunvalvontakoneistolla oli paljon valtaa, läänityksiä, asemia ja virkoja, sekä tiukka ote väliportaan hallinnon kautta kulkeviin rahavirtoihin.

Kun edellinen hallitus päätti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta, se valitsi hyvinvointialueiden lukumääräksi 21 hyvinvointialuetta. Päätös oli poliittinen.

Esillä olleista vaihtoehdoista edellinen hallitus päätyi valitsemaan lukumäärältään kaikkein suurimman vaihtoehdon. 

Useimpien asiantuntijoiden mielestä hyvinvointialueiden määrä on epätarkoituksenmukaisen suuri.

Sitran tuore 28.2. julkaistu raportti kertoo meille, että hyvinvointialueiden luottamuselinorganisaatio on raskas, ja toimielimiä on paljon. Ja että organisaatiota tulisi keventää. 

Sitran selvityksessä ei oteta kantaa hyvinvointialueiden viranhaltijaorganisaatioon. Kokemuspohjaisesti sen raskaudesta voidaan kuitenkin tehdä päätelmiä. Se on suuri ja moniportainen.

Hyvinvointialuiden organisaatioiden tulisi olla keveitä, ketteriä ja joustavia palvelujärjestelmäorganisaatioita. Sellaisena ne ovat tarkoituksenmukaisia.

Organisaatioissa ei tulisi olla itsetarkoituksellista hallintorakennetta. Eli sellaista itse itsensä työllistävää, itsehallinnollisen demokratian toteutumisen kannalta ja palvelujen järjestämisen kannalta toisarvoista ja tarpeetonta rakennetta ja prosessia. Sellainen on epätarkoituksenmukaista ja luonnollisesti myös kallista.

Minkä puolueen tahto on vienyt siihen että a) hyvinvointialueiden määrä on suuri ja b) samalla niiden organisaatiorakenne on raskas.

Millä puolueella on ollut tavoite rakentaa Suomeen uusi väliportaan hallinto, jossa on uusia mahdollisuuksia poliittiselle vallankäytölle, ja jossa on asemia ja etuja poliittiselle koneistolle ja virkamiesrälssille, ja jossa puolueen edunvalvontakoneisto saa hyödyntämisen kohteeksi uuden hallintotason taloudellisine resursseineen.

Ettei vaan olisi keskusta. Juuri se sama puolue joka joutui luopumaan läänityksistään ja asemistaan väliportaan hallinnon uudistuksessa läänien poistuessa kartalta 1980-luvulla.

Tarvitseeko Suomi uutta väliportaan hallintoa. Ei tarvitse.

Suomi tarvitsee käytännöllisen, toimivan ja tarkoituksenmukaisen palvelujärjestelmäorganisaation hyvinvointialueille. Sellaisen organisaation joka järjestää ja osin myös tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. 

Toiminnan painopisteen tulee olla korostetusti palveluissa ja niiden tarvitsijoissa eli alueen ihmisissä. Ei organisaatioissa taikka tiettyjen puolueiden edunvalvonnassa ja tarpeissa.

Näin mittavan tuen lisäyksen lapsille ja nuorille on hallitus tehnyt jo alkukaudellaan.

Uudistukset perusopetuslakiin

Perusopetuksessa oppimisen tuen tarve on kasvanut jo usean vuosikymmenen ajan. Perusasteella oppimisen tuen tarvitsijoiden määrä on noussut jo 25 prosenttiin. Käytännössä joka neljäs perusopetuksen oppilas, ja jopa sitä useampi, tarvitsee tukiopetusta ja hyötyy oppimisen tuesta. 

Asiantuntijat ovat todenneet nykyisen, vielä kesään 2025 saakka voimassaolevan perusopetuslain kolmiportaisen oppimisen tuen järjestelmän nykytilanteessa liian tehottomaksi.

Oppimisen tuen uudistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Hallitus valmisteli lain ja toi sen syyskuussa eduskuntaan, joka hyväksyi lain joulukuussa.

Uudistukseen käytetään lähes sata miljoonaa euroa tänä vuonna, ja seuraavina vuosina 150 miljoonaa euroa vuosittain.

Perusopetuslain muutoksessa oppimisen tukea vahvistetaan lisäämällä oppilaskohtaisen tuen rinnalle tuntuvasti etupainotteista ryhmämuotoista tukea. Perusopetuslain mukaan ryhmäkohtaisen tuen ryhmiä perustetaan yli 9000.

Oppilaskohtaisen tuen saajien määrää yleisopetuksen ryhmissä rajataan tavalla, jonka tavoitteena on turvata koulurauha ja mahdollisimman häiriötön luokkaympäristö. Lakiin tehtiin muutamia muutoksia vielä sivistysvaliokunnassa, eli eduskuntakäsittelyn aikana.

Myös oppimissisällön ja oppimistavoitteiden ylöspäin eriyttäminen on lisätty lakiin. Oppilaskohtainen ylöspäin eriyttäminen on nostettu opintosuunnitelman perusteista lain tasolle. Tutkimusten mukaan jopa 25 prosenttia oppilaista voi hyötyä opintosisällön ja oppimistavoitteiden ylöspäin eriyttämisestä. Opintosisällön alaspäin eriyttäminen eli mahdollisuus oppimistavoitteiden oppilaskohtaiseen karsimiseen on ollut jo nykyisessä perusopetuslaissa.

Perusopetuslain ja oppimisen tuen uudistamisen vaikutuksiin on asetettu ja kohdistettu paljon odotuksia. Ja aivan aiheesta.

Hallitus on uudistanut oppimisen tuen myös lukiolakiin ja ammatillisia oppilaitoksia koskevaan lakiin.

Hallitus antoi vuodenvaihteessa eduskunnalle myös toisen perusopetuslakia muuttavan esityksen.

Esityksessä säädetään mobiililaitteiden käytön rajoituksista. Lakimuutoksella on tarkoitus parantaa oppimistuloksia, vähentää koulukiusaamista ja edistää keskinäistä kanssakäymistä ja muita myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia.

Sen odotetaan lisäävän myös liikkumista siltä osin kun mobiililaitteiden käytön rajoittaminen ulotetaan koulukohtaisissa säännöissä koskemaa myös mobiililaitteiden välituntiaikaista käyttöä. 

Esityksessä muutetaan perusopetuslakia puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytön osalta siten, että puhelimen käyttö oppitunnin aikana sallittaisiin vain tiettyihin laissa säädettyihin tarkoituksiin. Lisäksi koulun olisi annettava tarpeelliset järjestyssäännöt puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytöstä ja säilytyksestä työpäivän, eli myös välituntien, aikana.

Perusopetuslain muutosesityksen mukaan aluehallintovirastot voisivat perustellusta syystä myös oma-aloitteisesti ottaa tutkittavaksi, onko opetus järjestetty perusopetuslaissa tai sen nojalla säädetyn mukaisesti. Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset aluehallintoviraston käytettävissä olevista sanktioista. Esitys lisää aluehallintovirastojen ja opettajien toimivaltaa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Esityksen mukaan liikunnallinen elämäntapa lisätään osaksi esi- ja perusopetuksen tavoitteita perusopetuslain pykälämuutoksella.

Lasten ja nuorten hyvinvointia tuetaan myös hallituksen toteuttamalla Suomi liikkeelle-ohjelmalla. Suomi liikkeelle-ohjelman liikkuva koulu ja liikkuva opiskelu-kokonaisuudet sekä kuntien liikuntaneuvonta ulottuvat lasten ja nuorten maailmaan. Suomi liikkeelle-ohjelmaan hallitus käyttää 20 miljoonan euron määrärahan vuosittain.

Lasten ja nuorten terapiatakuu

Hallitus valmisteli ja toi syksyllä eduskuntaan lasten ja nuorten terapiatakuun lakipaketin, jonka eduskunta hyväksyi yksimielisesti. Terapiatakuu kattaa sekä terveydenhuoltolain mukaiset mielenterveyspalvelut että sosiaalihuoltolain mukaiset matalan kynnyksen määrämuotoiset ja aikarajoitteiset mielenterveyspalvelut 23 ikävuoteen asti.

Terapiatakuun toteuttamiseen on varattu 35 miljoonan euron määräraha vuosittain.

Terapiatakuu vahvistaa myös oppilaitoksissa tehtävää opiskeluhuoltoa. Opiskeluhuolto on opiskelijoiden hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä.

Oppilailla on oikeus myös yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon, joka tarkoittaa yksittäiselle opiskelijalle annettavia koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Myös uuden terapiatakuun sisältöisenä.

Palvelujen parantaminen ja lastensuojelulain uudistaminen

Hallitus tukee lasten ja nuorten elämää ja pyrkii ratkaisemaan ongelmia monen hallinnonalan toimenpitein ja monella elämänalueella.

Lasten ja nuorten ongelmia pyritään ratkomaan monin keinoin myös osoittamalla tarkoitukseen useiden miljoonien eurojen verran pääomia ja henkilöresursseja Terveyden edistämisen hankkeissa, Terveydeksi-ohjelmassa ja Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden paketissa.

Hallitus vahvisti lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja lisäämällä kaksi miljoonaa euroa walk in- ja chat-mielenterveyspalveluihin. 

Lisäksi hallitus on uudistamassa lastensuojelulain. Sen valmistelu on parhaillaan käynnissä sosiaali- ja terveysministeriön lapset ja nuoret-yksikössä, ja esitys tullaan antamaan eduskuntaan loppukeväällä.

Lastensuojelulain uudistuksessa pyritään lisäämään lastensuojelun etupainotteista tukea ja avopalveluja tukevaa palvelurakennetta. Säännösvalmistelussa tavoitteena on löytää rakentavalla tavalla ratkaisuja myös lastensuojelulaitoksissa vallitseviin ongelmiin. 

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on kirjattu myös ohjelma- ja strategiatasolle. Tavoitteet ja suuntaviivat on kirjoitettu valtioneuvoston keväällä 2024 hyväksymiin monen hallinnonalan yhteiseen nuorisopoliittiseen ohjelmaan ja lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmaan.

Hallituksen esitys perusopetuslain muuttamisesta, oppimisen tuki:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_114+2024.aspx

Hallituksen esitys lasten ja nuorten tetapiatakuuksi:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_131+2024.aspx

Suomi liikkeelle-ohjelma 2025:

https://okm.fi/-/ministerityoryhma-linjasi-suomi-liikkeelle-ohjelman-rahoituksesta-vuodelle-2025

Valtioneuvoston tuore puolustusselonteko - puolustuksen tilannekuva ja linjaus lähitulevaisuuteen. Muutoksia edelliseen selontekoon.

Valtioneuvoston 19.12. julkaisemassa puolustusselonteossa on tuotettu laaja ja kattava selvitys Suomen puolustuksen ja kriisinkestävyyden tilasta ja sen lähiajan näkymistä.

Kokosin tähän kirjoitukseen puolustusselonteon keskeisimpiä asiakohtia ja havaintoja, sekä lyhyen tiivistelmän selonteosta.

Maanpuolustustahdon ytimessä on kansallinen yhtenäisyys ja kokemus Suomesta puolustamisen arvoisena. Maanpuolustustahto luo pohjaa kokonaismaanpuolustukselle ja kokonaisturvallisuudelle sekä vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestokykyä. 

Suomen on aina ja kaikissa turvallisuustilanteissa varauduttava Suomeen kohdistuvaan sotilaalliseen voimankäyttöön sekä sillä uhkaamiseen ja poliittiseen painostukseen. Suomi huolehtii kyvystään vastata pitkään jatkuvaan sotilaalliseen painostukseen sekä pitkäkestoiseen ja laajamittaiseen sodankäyntiin.

Puolustusselonteon mukaan Suomella on oltava kyky vastata nopeasti kehittyvään, laajamittaiseen, pitkäkestoiseen ja korkean intensiteetin sodankäyntiin kansallisin voimavaroin ja osana liittokuntaa.

Itämeren alue on strategisesti tärkeä Suomelle ja kaikille muillekin Itämeren ympärysvaltioille. Kaupankäynnin jatkuvuus, häiriötön meriliikenne ja merenalaisen infrastruktuurin turvaaminen ovat avainasemassa koko suomalaisen yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden varmistamisessa.

Pohjoisella alueella korostuvat kriittisen infrastruktuurin ja Pohjois-Atlantin meriyhteyksien turvaaminen osana liittokuntaa Jäämerelle asti.

Suomi ylläpitää ja kehittää vahvaa omaa puolustuskykyään kaikissa tilanteissa. Kuitenkin samalla ottaen huomioon Naton yhteiset tavoitteet.

Nato-jäsenyyden johdosta Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus on huomattavasti aiempaa suurempi. Suomeen kohdistuva sotilaallinen voimankäyttö ennaltaehkäistään osana liittokunnan pelotetta. Mikäli sotilaallisen voimankäytön ennaltaehkäisy epäonnistuu, sotilaalliset hyökkäykset torjutaan.

Asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi ja korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen perusta.

Asevelvollisuus on välttämätön edellytys määrällisesti riittävien ja käytettävyydeltään monipuolisten  joukkojen tuottamiselle.  Laaja ja osaava reservi mahdollistaa alueellisen kattavuuden sekä kyvyn pitkäkestoiseen toimintaan. 

Vahvan maanpuolustustahdon säilyttäminen on kriittinen tekijä Suomen  puolustukselle.

Kotimainen puolustusteollisuus on kokonaismaanpuolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta yksi keskeinen tekijä. Sen toiminta ulottuu normaalioloista poikkeusoloihin. Kotimaisella puolustusteollisuudella on merkittävä rooli keskeisten asejärjestelmien ylläpidossa, uusien suorituskykyjen kehittämisessä ja sotamateriaalin tuotantokyvyn kasvattamisessa. Suomessa puolustusteollinen tuotanto on pitkälti suuntautunut kotimaanmarkkinoille.  Viime vuosina viennillä on kuitenkin ollut jo merkittävä osuus teollisuuden liikevaihdosta.

Kertausharjoitusten määrää on nostettu merkittävästi, ja asevelvollisten kouluttamiseen on osoitettu lisää henkilöstöä keväällä 2022 saadulla lisärahoituksella. Kertausharjoituksissa koulutettiin vuonna 2023 noin 28 000 reserviläistä. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutuspäivien määrät ovat nousseet huomattavasti.

Vapaaehtoinen maanpuolustus yhdistää kaikkia kansalaisryhmiä ja kohottaa maanpuolustustahtoa. Vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan kehittämisenlähtökohtina ovat olleet yhteiskunnan ja erityisesti Puolustusvoimien tarpeet.

Jatkossa kehitystä ohjaa vuoden 2024 loppuun mennessä määritettävä vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetila.

Suomen maapuolustus on rakennettu kansallisen puolustuksen tarpeisiin. Maa voimien valmiutta ja suorituskykyjä on parannettu. Puolustusyhteistyön syventymisen ansiosta Maavoimat on kyennyt parantamaan valmiuttaan ja iskukykyään.

Maa- ja ilmapuolustuksen tiiviimpi yhteistoiminta on kehittänyt taistelukykyä niin kansallisesti kuin liittokunnan jäsenenä.

Operatiivisia joukkoja ja paikallisjoukkoja on kehitetty kokonaisuutena painottaen liikkuvuutta, taistelukykyä ja materiaalista valmiutta. Harjoituksissa on kehitetty joukkojen yhteistoimintakykyä sekä kykyä vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen.

Taistelutehtävissä paikallisjoukot ja operatiiviset joukot muodostavat kokonaisuuden taistelun aloittamisesta maahan hyökänneen vihollisen pysäyttämiseen sekä tarvittavien vastahyökkäyksientekemiseen päämääränään vihollisen lyöminen.

Puolustusvoimat tutkii ja kehittää uutta teknologiaa hyödyntäviä miehittämättömiä kauko-ohjattuja ja autonomiseen toimintaan kykeneviä järjestelmiä, joita voidaan käyttää monipuolisesti erilaisissa tehtävissä. Niillä on kyky muun muassa valvoa ja osoittaa maaleja sekä häiritä ja tuhota vastustajan kohteita. 

Miehittämättömiä järjestelmiä kehitetään koordinoidusti kaikkia puolustushaaroja ja viranomaisia hyödyttävällä tavalla ja kansainvälinen säätely huomioiden.

Maapuolustuksen päämääränä on ennaltaehkäistä Suomeen kohdistuva maahyökkäys. Kansallinen maahyökkäyksen torjuntakyky on edellytys uskottavan puolustuskyvyn muodostamiselle.

Meripuolustuksen päämääränä on turvata Suomen alueellinen koskemattomuus, liittokunnan meriyhteydet ja toiminnanvapaus Itämerellä

Ilma- ja ohjuspuolustuksen päämääränä on ennaltaehkäistä ja torjua ilmasta kohdistuvat hyökkäykset. Ilma- ja ohjuspuolustuksen joukkojen korkea torjuntavalmius mahdollistaa tarvittaessa sekä ilmasta kohdistuvien hyökkäysten torjunnan, että osallistumisen maa- ja meripuolustukseen kansallisesti ja yhdessä liittolaisten kanssa. 

Ilma- ja ohjuspuolustuksessa ylläpidetään ja kehitetään sekä toimintatapoja että materiaalia.

Asevelvollisuusikään tulevat ikäluokat pienenevät ja väestön henkinen ja fyysinen toimintakyky polarisoituu. Tämä edellyttää, että kutsunnoissa määrätään palvelukseen entistä useampi, että vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutuu aiempaa enemmän naisia ja että asepalveluksen keskeyttäneiden määrää saadaan laskettua.

Vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta on keskeinen voimavara, ja sillä on maanpuolustustahtoa kohottava vaikutus. Tässä on jatkossa huomioitava myös liittokunnan jäsenyyden vaikutukset, ja samalla on lisättävä sekä asevelvollisten että ei-asevelvollisten osallistumismahdollisuuksia.

Puolustusministeriö on asettanut vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiseksi työryhmän, jonkatehtävänä on laatia esitys vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetilasta.

Työssä huomioidaan muun muassa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) rooli paikallisjoukkojen kouluttajana, paikallisjoukkojen koulutus- ja muodostamismalli, MPK:n poikkeusolojen tehtävät, kokonaisturvallisuuden koulutusvastuu ja Naton vaikutukset vapaaehtoiseen maanpuolustukseen sekä vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvät lainsäädännön kehittämistarpeet.

Selvityksen perusteella valmistaudutaan tarvittaviin toiminnallisiin ja lainsäädännöllisiin uudistuksiin.

Viranomaisten välisen yhteistoiminnan määrä ja laatu ovat kasvaneet edellisen selonteon jälkeen. Laaja-alaiseen vaikuttamiseen varautuminen ja vastaaminen vaativat jatkossakin tiiviimpää viranomaisyhteistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Riittävä vaste muodostuu turvallisuusviranomaisten yhteistyöstä, johon kukin viranomainen osallistuu tehtäviensä ja toimivaltuuksiensa mukaisessa roolissa.

Suomeen, puolustuskykyyn ja puolustusjärjestelmään kohdistuva informaatiovaikuttaminen on jatkuvaa ja aiempaa monimuotoisempaa. Sillä pyritään saavuttamaan niin poliittisia kuin sotilaallisia tavoitteita.

Kyberuhkat on kyettävä havaitsemaan ja muutoksia seuraamaan reaaliaikaisesti.

Kyberpuolustusta kehitetään osana kehittyvää paikallispuolustusta, jotta voidaan suojata puolustuskyvylle kriittinen infrastruktuuri. Tämä edellyttää, että asevelvollisten ja vapaaehtoisten henkilöiden käytettävyyttä kyberpuolustuksen tehtävissä parannetaan.

Valtiollinen suvereniteetti kybertoimintaympäristössä on määriteltävä ja se on kyettävä turvaamaan. Tämä edellyttää toimintaperiaatteiden ja asiaan kuuluvan säädöspohjan kehittämistä.

Kriisinkestävyys ja huoltovarmuus kokonaisturvallisuuden osana

Suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyys perustuu kokonaisturvallisuuden toimintamalliin, johon sisältyy seitsemän elintärkeää toimintoa: johtaminen, kansainvälinen ja EU-toiminta, puolustuskyky, sisäinen turvallisuus, talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus, väestön toimintakyky ja palvelut sekä henkinen kriisinkestävyys. 

Elintärkeiden toimintojen turvaamisesta huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Laajasti osallistava varautuminen parantaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

Elintärkeät toiminnot turvataan kaikissa olosuhteissa yhteensovitetuilla varautumis- ja vastatoimenpiteillä. Huoltovarmuus on osa kokonaisturvallisuuden perustaa. Se käsittää väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien kriittisten toimintojen, tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista sekä normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Kokonaisturvallisuuden mukaista varautumista johtaa, valvoo ja yhteensovittaa kukin ministeriö toimialallaan. Valtionhallinnon, alue- ja paikallishallinnon, viranomaisten ja elinkeinoelämän lisäksi kokonaisturvallisuuden verkostoon kuuluvat korkeakoulut, tutkimuslaitokset, järjestöt, muut yhteisöt ja yksilöt. 

Osana kokonaisturvallisuutta varmistetaan Puolustusvoimien kyky tukea muita viranomaisia ja kriittisiä toimijoita.

Vakavin suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuva uhka on sota, mikä korostaa erityisesti puolustuskyvyn merkitystä. Sotilaallinen maanpuolustus nojaa yhteiskunnan kaikkien sektoreiden tukeen ja vahvaan maanpuolustustahtoon.

 Kokonaismaanpuolustukseen kuuluvat kaikki ne kansalliset ja kansainväliset sotilaalliset ja siviilialojen toimet, joilla turvataan sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset kaikissa turvallisuustilanteissa. 

Huoltovarmuusjärjestelmä on keskeinen väline, jolla tuetaan kokonaismaanpuolustuksen tavoitteita. Sillä varmistetaan teollisen tuotannon jatkuvuutta kriisitilanteessa ja edistetään Puolustusvoimien tarvitsemien ei-sotilaallisten suorituskykyjen saatavuutta niin normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissa.

Sotilaallisella huoltovarmuudella tuetaan Puolustusvoimien ja Suomessa toimivien liittolaisten toimintaedellytyksiä sekä turvataan Puolustusvoimien kriittisten järjestelmien toimintakyky. Sodan ajan puolustuskyky perustuu suurelta osin muualta yhteiskunnasta saataviin resursseihin. 

Sotilaallinen huoltovarmuus edellyttää, että varautuminen sotilaallisiin kriiseihin ja muihin poikkeusoloihin yhteensovitetaan eri tahojen välillä osana kokonaismaanpuolustusta.

Varautuminen pitkäkestoiseen sotilaalliseen konfliktiin edellyttää valmiusvarastoinnin, tuotannon ja tuotantokapasiteetin kasvattamista. Sotilaallinen huoltovarmuus perustuu normaalioloissa rakennettuun riittävään teolliseen kapasiteettiin, osaavaan henkilöstöön ja ennakkoon varastoituihin materiaaleihin

Sotilaallisen huoltovarmuuden vahvistaminen edellyttää yhteistyön tiivistämistä puolustushallinnon, ministeriöiden ja Huoltovarmuuskeskuksen välillä. Huoltovarmuustoiminnot on kytkettävä tiiviimmin osaksi kokonaismaanpuolustuksen koordinaatiota ja niiden riittävä resursointi on turvattava.

Infrastruktuuri

Puolustusvoimien toiminta on sekä normaali- että poikkeusoloissa riippuvaista yhteiskunnan infrastruktuurista ja sen käytön edellyttämästä tuesta, kuten sää-, paikkatieto- ja olosuhdepalveluista sekä kunnossapidosta. 

Väylästön, satamien ja lentoasemaverkoston, niiden kriittisten palveluiden ja järjestelmien, kuten lennonvarmistuslaitteiden, sekä tietoliikenneyhteyksien on mahdollistettava Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttaminen ja niihin liittyvä harjoittelu kaikissa valmiustiloissa ja olosuhteissa, myös GPS-häirinnän alaisena. 

Sotilaallisen maanpuolustuksen kannalta kriittisen infrastruktuurin ja siihen liittyvien toimintojen suojaamiseen sekä jatkuvuuden hallintaan liittyvät tarpeet arvioidaan puolustusministeriön johdolla poikkihallinnollisessa yhteistyössä. 

Ulkomaisen kiinteistöomistuksen valvonnan säädöspohjaa, prosesseja ja tilannekuvaa kehitetään edelleen.

Informaatiovaikuttaminen määritellään toiminnaksi, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten kokemaan luottamuksen ja turvallisuuden tunteeseen, käyttäytymiseen, päätöksentekijöihin ja viime kädessä yhteiskunnan toimintakykyyn. Informaatiovaikuttamisen keinot ovat moninaiset. 

Niitä ovat esimerkiksi väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen, oikean tiedon tarkoitushakuinen väärinkäyttö irrottamalla faktat asiayhteydestään, painostaminen ja maalittaminen sosiaalisessa mediassa sekä uuden teknologian hyödyntäminen esimerkiksi syväväärennettyjen (deepfake) videoiden tekemiseksi.

Informaatiovaikuttaminen voi myös olla osa laaja-alaista vaikuttamista, johon liittyy muita vihamielisiä vaikuttamistoimia. Informaatioympäristöä ja yhteiskunnan haavoittuvuuksia hyödyntämällä voidaan vaarantaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, yhteiskuntarauhaa ja heikentää Suomen kansainvälistä asemaa.

Strategisella viestinnällä tarkoitetaan informaatioympäristön ja kohderyhmien analyysiin ja siitä johdettuun tilanneymmärrykseen perustuvaa tavoitteellista ja ennakoivaa viestintää. Strateginen viestintä liittyy saumattomasti johtamiseen. Strategisen viestinnän suunnittelu perustuu jatkuvasti päivittyvään tilanneymmärrykseen. 

Vain sillä tavalla on mahdollista ennakoida informaatioympäristön kehityskulkuja, haavoittuvuuksia, uhkia ja riskejä. Taitava strateginen viestintä myös suojaa informaatiovaikuttamiselta.

Informaatiovaikuttamisen havaitsemisessa ja siihen vastaamisessa tehdään yhteistyötä eri ministeriöiden ja hallinnonalojen kesken.

Uhkiin vastaaminen edellyttää, että viranomaisten ja yksityisen sektorin toimia koordinoidaan ennakoivasti. 

Selonteon mukaan informaatiouhkien ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä yhteisen tilannekuvan, vastuiden ja toimintatapojen täsmentämiseksi laaditaan kansallinen informaatiopuolustuksen ja informaatiovaikuttamiseen vastaamisen konsepti (Informaatioturvallisuuden konsepti).

Linkki puolustusselontekoon:  https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166002

 

 

 

Liike ja motivaatio - liikunnan ja urheilun masennusta ehkäisevästä vaikutuksesta

Tilastojen mukaan masennus on merkittävä työkyvyttömyyden ja toimintakyvyn vähenemisen  syy, ja masennuksella on syvä kielteinen vaikutus sen kokeneiden elämänlaatuun. Ilmiö on  maailmanlaajuinen.

Tuoreessa tutkimuksessa pyritään lisäämään ymmärrystä harjoittelun masennusta ehkäisevästä vaikutuksesta:

From movement to motivation: a proposed framework to understand the antidepressant effect of exercise.

https://www.nature.com/articles/s41398-024-02922-y

Tutkimuksen mukaan, 

masennus liittyy useiden läheisesti toisiinsa liittyvien hermo- ja kognitiivisten prosessien häiriintymiseen, mukaan lukien dopamiinin eli mielihyvähormonin siirtyminen, fronto-striataalinen aivojen toiminta ja sen yhteydet, palkkioiden käsittely ja motivaatio. 

Fyysinen aktiivisuus, erityisesti aerobinen harjoittelu, vähentää masennusoireita. Mutta sen masennuslääkkeenomaisia vaikutuksia aiheuttavia mekanismeja kuitenkin tunnetaan vielä huonosti.

 Tässä tutkimuksessa ehdotetaan uutta hypoteesia liikunnan masennuslääkkeenomaisten vaikutusten ymmärtämiseksi, keskittyen motivaatioon, eri selitystasoilla. 

On vankkaa tutkimusnäyttöä siitä, että aerobinen harjoittelu vähentää systeemistä tulehdusta. 

Tulehduksen tiedetään vähentävän dopamiinin siirtymistä. Se puolestaan ​​​​on vahvasti osallisena ponnisteluihin perustuvassa päätöksenteossa palkkion saamiseksi. 

Useiden ihmisillä ja eläimillä tehtyjen tutkimusten pohjalta tässä tutkimuksessa esitetään, että vähentämällä tulehdusta ja tehostamalla dopamiinin siirtymistä, mikä vaikuttaa ponnisteluihin perustuvaan palkitsemispäätöksentekoon, liikunta erityisesti parantaa masennuksen "kiinnostusaktiviteetin" oireita, anhedoniaa, väsymystä ja subjektiivista kognitiivista heikkenemistä - lisäämällä taipumusta ponnistella.

Tutkimuksen mukaan laajentamalla tätä viitekehystä kognitiiviseen kontrolliin on mahdollista selittää, kuinka masennuksen kognitiivinen heikentyminen voidaan myös käsitteellistää ponnistelupohjaisen päätöksentekokehyksen kautta, mikä voi auttaa selittämään liikunnan vaikutusta kognitiiviseen kyvykkyyteen. 

Liikunnan masennuslääkkenomaisten vaikutusten taustalla olevien mekanismien ymmärtäminen voisi auttaa kehittämään uusia interventiostrategioita, erityisesti yksilöllisiä interventioita, ja tehostaa sosiaalista liikuntalääkemääräystä.

Liikuntareseptien määrä onkin jo yleistynyt perusterveydenhuollon ja opiskelijaterveydenhuollon keinovalikoimassa. 

Suomi liikkeelle.

---

Yhteiskunnan huoltovarmuus ja sotilaallinen kriisinkestävyys - Suomen turvallisuuden kulmakivet

 

Monet viimeaikaiset tapahtumat ovat nostaneet keskusteluun yhteiskunnan mahdollisen haavoittuvuuden erilaisten kriisien edessä. Olipa kyse sitten turvallisuuteen liittyvistä uhista, terveyskriiseistä tai luonnonkatastrofeista, yhteiskunnan kyky selvitä näistä haasteista on merkitykseltään kasvanut niin, että se on keskeinen kansallinen turvallisuuskysymys. Yksi avainasemassa oleva tekijä näiden haasteiden voittamisessa on yhteiskunnan huoltovarmuus ja kriisinkestävyys, myös sotilaallinen kriisinkestävyys.

Huoltovarmuus on suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden ja hyvinvoinnin perusta. Se kattaa laajan kirjon toimia ja resursseja, jotka takaavat, että voimme jatkuvuuden varmistamiseksi ylläpitää elintärkeitä palveluita ja toimintoja myös poikkeusoloissa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ruoan, veden, energian, terveydenhuollon ja lääkkeiden saatavuuden varmistamista myös kriisitilanteissa.

Toiseksi, sotilaallinen kriisinkestävyys on olennainen osa kansakuntamme puolustusvalmiutta. Se edellyttää vahvoja ja riittävän suorituskykyisiä puolustusvoimia, jotka ovat kykeneviä vastaamaan erilaisiin turvallisuusuhkiin ja haasteisiin.  

Lisäksi kriisinkestävyys vaatii toimivaa yhteistyötä kaikkien turvallisuusviranomaisten kesken, sekä kykyä sopeutua ja reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Tässä samassa yhteydessä on huomioitava myös hybridivaikuttaminen ja sen torjunta.

Kolmanneksi, on tärkeää ymmärtää, että huoltovarmuus ja sotilaallinen kriisinkestävyys ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Esimerkiksi sotilaalliset uhkat voivat vaikuttaa huoltovarmuuteen häiritsemällä raaka-aineiden tai tavaroiden kuljetuksia. Toisaalta, vahva huoltovarmuus voi tukea myös sotilaallista kriisinkestävyyttä varmistamalla, että resurssit ovat saatavilla myös puolustusvoimien tarpeisiin.

Neljänneksi, nykyaikaiset turvallisuusuhat ovat monimutkaisia ja vaikeasti ennakoitavia, ja siksi on tärkeää, että yhteiskunnan huoltovarmuutta ja sotilaallista kriisinkestävyyttä kehitetään jatkuvasti ja monialaisesti. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä niin julkisen sektorin eri toimijoiden kuin yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnankin kanssa. Yhdessä voimme rakentaa vahvemman ja turvallisemman yhteiskunnan.

Viidenneksi ja viimeiseksi, on tärkeää ymmärtää, että huoltovarmuus ja sotilaallinen kriisinkestävyys eivät ole pelkästään valtion vastuulla, vaan ne koskettavat meitä kaikkia suomalaisia. Jokainen kansalainen voi omalta osaltaan edistää yhteiskunnan valmiutta kriisitilanteissa esimerkiksi varautumalla ja osallistumalla turvallisuuskoulutukseen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että yhteiskunnan huoltovarmuus ja kriisinkestävyys ovat keskeisiä tekijöitä kansakuntamme turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaamisessa. Ne edellyttävät laajaa ja monialaista yhteistyötä sekä jatkuvaa kehittämistä, mutta niiden merkitys entisestään korostuu nykyisessä muuttuvassa ja monimutkaisessa maailmassa.

H T Peurasaari

Hybridivaikuttaminen on haaste valtiolliselle turvallisuudelle

 

Hybridivaikuttaminen - haaste valtiolliselle turvallisuudelle

Viime vuosina hybridivaikuttaminen on noussut esiin merkittävänä uhkana valtioiden turvallisuudelle ympäri maailmaa. Näin myös Suomessa. Monimutkainen ja usein vaikeasti havaittava toiminta muodostaa uudenlaisen haasteen perinteisille turvallisuusjärjestelmille, ja siksi sen ymmärtäminen ja vastustaminen on noussut keskeiseksi tehtäväksi nykyaikaisessa turvallisuusajattelussa.

Hybridivaikuttaminen viittaa strategiseen toimintaan, jossa hyödynnetään erilaisia poliittisia, taloudellisia, informaatiovaikutteisia ja sotilaallisia keinoja tavoitteena horjuttaa vastustajan vakautta, vaikutusvaltaa ja sisäistä yhtenäisyyttä. Tämä toiminta voi sisältää esimerkiksi valeuutisten levittämistä, kyberhyökkäyksiä, taloudellista painostusta, vaalivaikuttamista, erilaisia julkisia taikka salassa tehtyjä operaatioita ja provokaatioita, sekä vaikuttamista mielipiteisiin.

Yksi hybridivaikuttamisen ominaispiirre on sen monialaisuus ja verkostomainen luonne. Tämä tarkoittaa sitä, että hyökkääjä voi käyttää useita eri keinoja samanaikaisesti ja hyödyntää eri sektoreiden haavoittuvuuksia saavuttaakseen haluamansa tavoitteet. Tavoitteena voi olla esimerkiksi heikentää vastustajan taloutta ja samanaikainen informaatiovaikuttaminen voi synnyttää erimielisyyttä kansalaisten välille ja horjuttaa sen kansalaisten luottamusta hallitukseen.

Toinen tärkeä piirre on hybridivaikuttamisen epäselvyys ja hämäryys. Usein hyökkääjä pyrkii peittämään toimensa ja luomaan hämmennystä ja epävarmuutta vastustajan keskuuteen. Tämä voi vaikeuttaa vastatoimien toteuttamista ja mahdollistaa hyökkääjälle toimia suhteellisen vapaasti ilman pelkoa vastatoimista.

Hybridivaikuttaminen voi kohdistua yhtä lailla niin valtiollisiin toimijoihin kuin yksittäisiin kansalaisiinkin. Sen tavoitteena voi olla esimerkiksi poliittisten johtajien mustamaalaaminen tai yhteiskunnallisen polarisaation lisääminen. Siksi on tärkeää, että valtiot ja kansalaiset ovat valmiita tunnistamaan ja torjumaan hybridivaikuttamista eri muodoissaan.

Vastatoimien kehittäminen hybridivaikuttamisen torjumiseksi vaatii laajaa ja monialaista yhteistyötä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Tämä voi sisältää esimerkiksi tiedustelu- ja valvontakyvyn vahvistamista, kyberturvallisuuden parantamista, tiedotuskampanjoita ja diplomatian eri keinoja.

Yhteenvetona voidaan todeta, että hybridivaikuttaminen muodostaa merkittävän uhan valtiolliselle turvallisuudelle nykyaikaisessa maailmassa. Sen monimutkaisuus ja vaikeasti havaittavat muodot tekevät siitä erityisen haastavan vastustajan, mutta yhteistyöllä ja valmiudella tunnistaa ja torjua sen eri ilmenemismuodot voimme vahvistaa yhteiskunnan turvallisuutta ja vakautta.

Vastine Lapin Kansan kirjoitukseen

Kirjoituksessaan Lapin Kansassa 25.11. toimittaja Henripekka Kallio täysin asiattomalla tavalla hyökkää kemiläistä perussuomalaista politiikkaa kohtaan. 

Jutussa on lukuisia epätosia väitteitä. Monilta osin asia on todellisuudessa aivan päinvastainen kuin tekstissä on väitetty. Jutussaan toimittaja on silminnähden tehnyt työtä ja käyttänyt aikaa ja mielikuvitusta kielteisten asioiden ja mielikuvien tuottamiseen.

Journalistiliiton asettamien journalistin ohjeiden mukaan erityisesti kiistanalaisten väitteiden  totuudellisuus tulisi tarkistaa. Ja journalistin ohjeiden mukaan väitteitä ei myöskään saisi esittää vahingoittamis- ja hyötymistarkoituksessa. Nähdäkseni nuo kaksi journalistin ohjetta on sivuutettu Lapin Kansan jutussa.

Jutullaan toimittaja näyttää ottavan pitkän harppauksen laatujournalismista kohti yksipuolista ja sensaatiohakuista, etiikasta ja tosiasioista piittaamatonta likasankojournalismia. Toimittaja on jättänyt moraalin sivuun ja tehnyt ala-arvoisen jutun.

Itse en voinut vastata toimittajan sähköpostilla lähettämiin kysymyksiin, koska se olisi edellyttänyt yhdistyksen sisäisten asioiden paljastamista tai jonkun henkilökohtaisista tai terveysasioista kertomista. En voinut tehdä sitä.  

Toimittajan jutun luettuaan on tarpeellista nostaa esille tosiasiat, myönteiset asiat. 

Perussuomalaiset on tehnyt ja tekee Kemissä aktiivista kuntapolitiikkaa paikallispoliittisella kentällä ja kaupunginvaltuustossa ja muissa kaupungin luottamuselimissä. Ryhmä tuottaa aloitteita ja ottaa kantaa ja vie kaupunkilaisille tärkeitä asioita eteenpäin. Allekirjoittanut sijoittuu terävimpään kärkeen kaupunginvaltuuston puheenvuorojen ja aloitteiden tilastoissa. Eli molemmissa aktiivisuuden mittareissa. 

Äänestäjät ja kaupunkilaiset tukevat tekemistä. Uusia jäseniä on tullut perussuomalaiseen puolueeseen ja paikallisyhdistykseen paljon ja jatkuvasti. 

Luottamuspaikat eri toimielimiin on jaettu ja jaetaan vaalitulosta noudatellen ja demokratian sääntöjen mukaisesti. Siten kuin puolue ohjeistaa.

Vaaleissa valta tulee kansalta. Demokratian periaatteiden mukaisesti poliitikon tulee edustaa äänestäjiään sekä arvostaa taustayhteisöään eli puoluettaan ja sen sääntöjä.

Hannu T Peurasaari

Perussuomalaisten Kemin valtuustoryhmän puheenjohtaja