Hallinnon kehittämisen tavoitteet ja budjettiehdotus 2026

 

Valtiovarainministeriö budjettiehdotuksessaan vuodelle 2026 ehdottaa opetushallituksen lakkauttamista ja keskusviraston toimintojen siirtoa osaksi opetus- ja kulttuuriministeriötä.

Hallintoa on pyritty uudistamaan ja kehittämään ja rationalisoimaan jo useiden vuosikymmenien ajan. Hallinnon rakenteita on uudistettu ja selkeytetty myös lakkauttamalla keskusvirastoja. Niiden tehtäviä on yhdistetty ministeriöihin ja muihin jäljellejääviin keskusvirastoihin. Nyt toiminnassa on kahdeksan keskusvirastoa.

Suomessa on 35 vuoden aikana eli vuodesta 1990 alkaen lakkautettu seuraavat 19 keskusvirastoa. Suluissa lakkautusvuosi): Rakennushallitus 1995, posti- ja telehallitus 1990, lääkintöhallitus 1991, tullihallitus 2013, merenkulkulaitos 2009, tielaitos 2001rautatiehallitus 1990, metsähallitus 1994, kouluhallitus 1991, ammattikasvatushallitus 1991, asuntohallitus 1993, sosiaalihallitus 1991, verohallitus 2010, vesi- ja ympäristöhallitus 1995, maatilahallitus 1993, ilmailuhallitus 1991, elinkeinohallitus 1990, työsuojeluhallitus 1993 ja sosiaali- ja terveyshallitus 1992.

Eli ehdotuksessa opetushallituksen lakkauttamisesta ja sen tehtävien liittämisestä opetus- ja kulttuuriministeriöön ei ole mitään uutta ja erikoista. Se olisi vain yksi johdonmukainen vaihe vuosikymmenien mittaisessa kehityksessä ja jatkumossa.

Monimutkaiset ongelmat ja vuorovaikutuksen tarve

Valtiontalouden tarkastusviraston on näkökulmat-julkaisussaan Hallinnon kehittäminen elää ajassa (2021) tarkastellut valtion keskushallinnon kehittämistarpeita ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Valtiovarainministeriön ehdotus löytää tukea myös tästä tarkastelusta.

Hallinnon kehittämistä pohtivissa työryhmissä kritiikki keskusvirastoja kohtaan on alusta lähtien kohdentunut rakenteiden byrokraattiseen luonteeseen ja siihen, että keskusvirastot ovat poliittisen ohjauksen osalta varsin ulkokehällä. Keskusvirastot ovat suorastaan poliittisen ohjauksen ulottumattomissa.

Valtiovarainministeriön ja valtioneuvoston kanslian yhteishankkeessa Ohjausjärjestelmän kehittäminen 2013 - 2014 (Ohra-hanke) selkeästi tunnistettiin ja vahvistettiin käsitys hallinnon ja politiikan kietoutumisesta yhä tiukemmin ja väistämättä yhteen. Asia, johon täytyy sopeutua.

Politiikkavalmistelun taustalla on myös ollut käynnissä keskustelu siitä, että yhteiskunnan ongelmat muuttuvat yhä kompleksisemmiksi. Hallinnossa tunnistetaan melko laajasti käsitys niin sanotuista ilkeistä ongelmista. Niihin ei ole löydettävissä vain yhtä hyväksyttävää ratkaisua. Usein yhden asian ratkaiseminen johtaa toisen ongelman syntyyn. Yksikään taho ei pysty ratkomaan kompleksisia ongelmia yksinään.

Ongelmien kompleksisuus syntyy asioiden keskinäisestä riippuvuudesta. Asioiden ja ilmiöiden keskinäisriippuvuus yhdistettynä siihen, että muutos yhteiskunnassa on nopeaa, ja tiedon merkitys ja tiedon määrä ovat kasvaneet suorastaan räjähdysmäisesti, tekee poliittisen päätöksenteon yhä vaativammaksi. Vuorovaikutuksen merkitys on kasvanut.

Ministeriöt ja niiden poliittiset päätöksentekotasot ovat jatkuvan vuorovaikutuksen piirissä. Keskusvirastot puolestaan eivät sitä ole lainkaan samassa mittakaavassa.

Myös keskustelu päätöksenteon tietopohjasta ja tarpeesta hahmottaa tulevaisuuksia ennakoivasti on jatkunut ja voimistunut. 

Suomessa jatketaan pitkäjänteistä ja systemaattista uuden hallinnan kehittämistä. Ajankohtainen kehittämistyö kohdistuu julkisen hallinnon kyvykkyyteen hallita ja ohjata yhteiskunnan systeemistä muutosta.

Käynnissä olevissa hallinnon kehittämishankkeissa on tunnistettu, että ongelmia ei voida enää ratkaista vain reaktiivisesti ja perinteisillä keinoilla. Päätöksenteko ei enää noudata totuttua lineaarista etenemismallia suunnittelusta valmistelun ja päätöksenteon kautta seurantaan.

Politiikan tavoitteet toteutuvat yhä enemmän vuorovaikutuksessa yhteiskunnan eri toimijoiden kesken, verkostojen johtamisen sekä kokeilevuuden kautta. Perinteiset hallinnon keinot ovat myös usein hitaita, työvoimavaltaisia ja kalliita. Vanhat järjestelmät ja toimintatavat eivät toivotulla tavalla tuota ratkaisuja ilkeisiin, monimuotoisiin ongelmiin. On tunnistettu tarve systeemiselle muutokselle ja ennakoivammalle hallinnolle, jossa ajattelutapa muuttuu institutionaalisesta ongelmakeskeiseksi ja tarkoitusperustaiseksi. 

Tässä ministeriöt ovat vahvempia kuin keskusvirastot.

Systeeminen lähestymistapa merkitsee usein sitä, että kansalaiset ja uudenlaiset toimijat otetaan mukaan päätöksenteon valmistelunprosesseihin. OECD:n mukaan tämä on yleinen kansainvälinen suunta, jonka taustalla ovat muun muassa kiihtynyt muutostahti ja kasvaneet epävarmuudet.

Valtioneuvoston TEAS -hankkeessa tuotetun tulkinnan mukaan avaimet ilmiölähtöisempään ja systeemisempään hallintaan ovat jo olemassa, mutta niiden hyödyntäminen on vasta alkuvaiheessa.

Kuljetaan kärjessä ja tehdään oikeita asioita.

 

Lähteitä: Hallinnon kehittäminen elää ajassa. Katsaus hallinnon kehittämiseen ja tarkastustoimintaan

Valtiontalouden tarkastusviraston näkökulmia 1/2021

Sosiaali- ja terveysministeriö lisää rahaa nuorten hyvinvoinnin tukemiseen

Tuoreilla päätöksillään sosiaali- ja terveysministeriö lisäsi rahaa ja vahvaa tukea lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.

Juhannuksen alla sosiaali- ja terveysministeri teki lukuisia valtionapupäätöksiä, joilla se kohdensi 10 miljoonaa euroa valtionapua terveyttä ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin. 

Lisäksi THL:n kautta on kanavoitu 11,3 miljoonaa euroa valtionapuina Terveyden edistämisen määrärahaa,

Hankerahaa nopeasti saavutettavaan mielenterveysapuun

Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt lisätä matalan kynnyksen mielenterveysapuun 2 miljoonaa euroa.

Summalla rahoitetaan kymmentä hanketta, joissa lisätään matalan kynnyksen mielenterveysapua. Hankkeita toteutettavat järjestöt eri puolilla Suomea, myös Lapissa ja Kemi-Tornion alueella.

Tavoitteena on matalan kynnyksen mielenterveysavun toimintamallien ja käytänteiden pysyvä juurtuminen niin, että eri ikäiset ihmiset voivat saada helposti apua ja tukea mieltä kuormittaviin arjen tilanteisiin. Keskeistä on myös tiivistää järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyötä mielenterveyden tuen asioissa.

Tukea saa myös Suomen Punaisen Ristin Lapin piiri, Mielen tila - matalan kynnyksen mielenterveysapu -hankkeelle.

Ministeriöltä hankerahaa päihdehaittojen ehkäisyyn

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) myönsi myös 3,15 miljoonaa euroa valtionavustuksina nuorten huumekuolemien ja päihdehaittojen ehkäisemiseen. Avustukset ovat osa hallituksen ohjelmaa, jolle on varattu yhteensä 10,9 miljoonan euron rahoitus vuosille 2025–2027.

Hankekokonaisuuden tavoitteena on, että nuorille suunnattu päihde- ja riippuvuuspalvelujärjestelmä toimii hyvinvointialueilla sujuvasti ja nopeasti myös moniviranomaisyhteistyössä 

THL:n suositusten mukaisesti, ja nuorille tarkoitettujen päihde- ja riippuvuusongelmiin suunnattujen hoitomenetelmien käyttöönotto paranee.

STM vastaanotti yhteensä 22 hakemusta, jotka arvioitiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Rahoitusta myönnetään kaikille rahoitusta hakeneille hyvinvointialueille päihteiden vastaisen työn hankkeiden käynnistämiseen.

Avustus on käytettävissä 30.6.2027 asti. Hankkeille voi hakea jatkorahoitusta seuraavassa valtionavustushaussa vuoden 2025 lopuun mennessä.

 Ministeriltä tukea työllistymiseen, suun terveydenhuoltoon ja terveellisiin elintapoihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Terveydeksi-ohjelmasta määrärahaa tuetun työllistymisen ja suun terveydenhuollon edistämisen työhön sekä tukea terveellisten elintapojen omaksumiseen sekä omahoitoon.

Ministeriö myönsi rahaa 4,85 miljoonaa euroa valtionavustuksia 12 hankkeelle eri puolille Suomea. Myös Lapin hyvinvointialueelle.

Terveydeksi - kansallisen terveys- ja hyvinvointiohjelman tavoitteena on vähentää väestöryhmien välisiä terveys- ja hyvinvointieroja sekä kansansairauksia vaikuttamalla riskitekijöihin, kuten tupakointiin, alkoholinkäyttöön, ruokavalioon, liikkumattomuuteen ja ylipainoon, sekä yksinäisyyteen.  

Ohjelmassa tuetun työllistämisen IPS-toimintamalli laajenee kolmelle uudelle alueelle 

Tuetun työllistymisen IPS-toimintamalli (Individual Placement and Support) edistää mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden pääsyä työmarkkinoille ja työelämässä pysymistä. 

IPS-toimintamalli perustuu vahvaan kansainväliseen tutkimusnäyttöön ja laatukriteereihin. Se on osoittautunut tehokkaaksi sekä työllistymisen että ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. 

Valtionavustuksella tuetaan IPS-mallin käyttöönottoa osana hyvinvointialueiden psykiatrisia palveluja ja kuntoutuspalveluja niillä alueilla, jotka eivät vielä ole ottaneet mallia käyttöönsä.

Suun ennaltaehkäisevän terveydenhuollon hankkeet alkavat kuudella hyvinvointialueella, joista Lapin hyvinvointialue on yksi.

THL:n kautta 11,3 miljoonaa euroa Terveyden edistämisen määrärahaa valtionapuina

Ministeriön kautta ohjatun valtionavustusten lisäksi myö Terveydeb ja Hyvinvoinnin laitos kanavoi valtionapua terveyttä ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin. THL:n kautta ohjataan tänä vuonna 11,3 miljoonaa euroa Terveyden edistämisen määrärahaa valtionapuina

Terveyden edistämisen määrärahahaussa on nuorten katuväkivallan ehkäisyn, turvallisuuden edistämisen ja nuoriin kohdentuvan erityisen huolenpidon painopistehakuja rahoitettiin 2,5miljoonaa euroa. 

Terveyden edistämisen kaikkiaan 11,3 miljoonan euron määrärahan valtionavustukset toteutti sosiaali- ja terveysministeriön alainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Linkit ministeriön tiedotteisiin:

https://stm.fi/-/matalan-kynnyksen-mielenterveysapuun-2-miljoonaa-euroa-10-hanketta-alkaa-eri-puolilla-suomea-

https://stm.fi/-/terveydeksi-ohjelman-hankkeet-alkavat-tukea-tyollistymiseen-suun-terveyteen-ja-elintapamuutoksiin-

https://stm.fi/-/hallitus-pyrkii-ehkaisemaan-nuorten-huumekuolemia-ensimmaiset-valtionavustukset-myonnetty

Hyvinvointialueille harkinnanvarainen kahden vuoden lisäaika alijäämän kattamiseen.

Hyvinvointialueille harkinnanvarainen kahden vuoden lisäaika alijäämän kattamiseen.  

Valtiovarainministeriö valmistelee hyvinvointialueiden talouden ohjauksen sääntelyyn väliaikaisen täydennyksen.

Sen myötä täysimääräisesti talouttaan tasapainottaville hyvinvointialueille voidaan tarvittaessa myöntää kaksi vuotta lisäaikaa alijäämän kattamiseen.

Tuossa ryhmässä edellytyksenä on että vuoden 2025 tilinpäätöksen tulee olla ylijäämäinen. Siinä tapauksessa hyvinvointialueen on mahdollista saada valtiovarainministeriöltä kaksi vuotta lisäaikaa vuosien 2023 ja 2024 alijäämien kattamiseen.

Lapin hyvinvointialueelle tehtiin joulukuussa 2024 talousarvio, jonka mukaan vuoden 2025 tilintäätös tulee olemaan ylijäämäinen. Se ei ole kuitenkaan toteutumassa, vaan Laphan oman ennusteen mukaan vuoden 2025 tilinpäätös tulee olemaan yli 20 miljoonaa alijäämäinen. Jo vuosina 2023 ja 2024 kertyneen 177 miljoonan euron alijäämän lisäksi. Sen vuoksi Lapin hyvinvointialue ei päässyt tuohon kahden vuoden jatkoajan ryhmään.

Tuo alla oleva kuva ehkä havainnollistaa sitä, minkä vuoksi valtiovarainministeriö asetti kolme hyvinvointialuetta arviointimenettelyyn.

Kun asukasta kohti laskettu kertynyt alijäämä koko Suomen tasolla on 438 euroa, niin kolmella arviointimenettelyn piiriin joutuneella hyvinvointialueella tuo asukaskohtainen alijäämä on lähellä tuhatta euroa tai yli sen.

Tässä on hyvä huomata myös se, että Lapin hyvinvointialue ei ole hakenut lisärahoitusta, vaikka siihen on ollut mahdollisuus.

Arviointimenettelyn alkamista ei sinällään kannata pysähtyä liiaksi murehtimaan, vaan on parasta katsoa ja ottaa askeleita eteenpäin.

Valtiovarainministeriön on noudatettava voimassaolevia sote-lakeja. Voimaanpanolaki velvoittaa ministeriötä arvoimaan kertyneiden alijäämien tilanteen keväällä 2025, kun vuosien 2023 ja 2024 tilinpäätökset ovat käytössä.

Tämä hallitus ei ole ehtinyt muuttaa kaikkia soten rahoitussäännöksiä, vaikka on tehnyt paljon. Oikaissut sote-häntien negatiiviset kytkennät kuntien valtionosuuslainsäädäntöön. Ja on oikaisemassa pelastustoimen rahoituksen Lapille voitolliseksi (esitys on lausuntopalvelussa julkisena, jos joku haluaa tutustua).

Hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmän muutoksia valmistelevassa työryhmässä on asialistalla myös tasausjärjestelmä.  Eli edellisen hallituksen tekemän rahoituslain siirtymätasausmekanismi, jota mm Lapin hyvinvointialuejohtaja on toistuvasti moittinut. Ja sanoo sen olevan Lapille epäedullinen. Tämä muutoshanke löytyy VN:n hankeikkunasta julkisena, jos joku haluaa siihen tutustua.  

Täytyy kyllä ihmetellä, että vuonna 2021 silloinen hallitus on jättänyt Lapin edut valvomatta. 

No, tämä hallitus korjaa asiat palanen kerrallaan. Ja tuo sillä tavalla rahaa lisää Lappiin.

Arviointimenettelyyn joutumisesta  käytännössä seuraa, että tilanne antaa hyvinvointialueelle pari vuotta lisäaikaa alijäämän kattamiseen.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist sanoi Ylen haastattelussa että arvointimenettelyyn joutuminen oli heille varsin odotettu päätös. Max Lönnqvist toteaa haastattelussa, että arviointimenettely on mahdollisuus, millä voi saada kaksi vuotta lisäaikaa talouden tasapainottamiseen.

Tässä alla on kaavio asukaskohtaisesta alijäämästä, joka havainnollisesti kertoo miksi kunta- ja alueministeri Ikonen on joutunut asettamaan Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueet arviointimenettelyyn. Nuo kuusi suurimman alijäämän hv-aluetta ovat olleet VM:n  ennakoivan ohjauksen piirissä lokauusta 2024.

Kolme niistä joutui nyt hyvinvointialuelain mukaiseen arviointimenettelyyn. Näiden kolmen alueen itsenäisyys tulee kapenemaan.

Jos järjestelmä olisi kuntayhtymäpohjainen, kuten perussuomalaiset esitti, tältä ikävältä seuraukselta olisi säästytty.

Asukasta kohti laskettu kumulatiivinen alijäämä.

Lappi.              -1016 €

Keski-Suomi.     -919 €

Kanta-Häme.    -643 €

Satakunta.         -504 €

Itä-Uusimaa.     -835 €

Vantaa-Kerava. -627 €

Koko maa.          -438 €

Lähde: STM, grafiikka: Risto Laine / Yle

Hallitukselta kymmenien miljoonien lisärahoitus Pohjois-Suomeen

Hallitus lisää Pohjois-Suomen rahoitusta kymmenillä miljoonilla euroilla. Tuki parantaa alueen vetovoimaa.

Hallituksen huhtikuussa 22-23 päivä puoliväliriihessä tekemiä päätöksiä on alettu viemään toteutukseen. 

Puoliväliriihessä hallitupuolueet päättivät Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmien strategisten toimenpiteiden käynnistämisestä. 

Ohjelmat sisältävät toimenpiteitä muun muassa kestävään kasvuun ja uudistaviin investointeihin, matkailuun, osaamiseen, turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja omavaraisuuteen sekä alueiden saavutettavuuden kehittämiseen. 

Hallitus kohdentaa ohjelmien toimeenpanoon 16 miljoonan euron suuruisen alueiden elinvoimaa tukevan määrärahan. Suurilla, ylimaakunnallisilla hankekokonaisuuksilla haetaan laajaa vaikuttavuutta ja alueiden välisen yhteistyön vahvistamista.   

Ohjelmien toimeenpano kestää koko hallituskauden, ja osa toimenpiteistä jatkuu myös sen jälkeen. Hallitus teki kehysriihessä konkreettisia päätöksiä lukuisten toimenpiteiden edistämisestä.

Toteutuksessa korostuu elinkeinoelämän, alueiden, kaupunkien ja kuntien, korkeakoulujen ja valtion välinen yhteistyö ja yhteistyön tiivistäminen. 

Pohjoisen ohjelma toteutukseen

Pohjoisen ohjelman strategisista toimenpide-ehdotuksista saadaan nyt tärkeitä ensimmäisen vaiheen hankkeita pian toteutukseen.

Pohjoisen Suomen ohjelman toteutuksen liikkeellelähdön varmistamiseksi hallitus teki puoliväliriihessä linjauksia ja strategisten toimenpiteiden rahoituspäätöksiä. 

Hallitus panostaa ensi vaiheessa liikenneyhteyksiin ja saavutettavuuteen.

Hallitus esitti kasvuriihessään pohjoiseen 20 miljoonaa euroa hankkeelle, jossa aloitetaan suunnittelu eurooppalaisen raideleveyden ulottamisesta Ruotsista Suomeen. 

Rail Nordica -hanke on pitkän aikavälin hanke, jolla edistetään liikkuvuutta ja huoltovarmuutta. Hanke vahvistaa myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sekä vastaa Naton tarpeisiin. Hankkeen ensimmäinen vaihe käynnistyy tänä vuonna. Siinä suunnitellaan yhteys Haaparanta-Tornio-rajanylityspaikalta Kemiin.

- Riihessä päätettiin myös, että kuluvan vuoden aikana laaditaan Suomen johdolla Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen Pohjoisten alueiden strateginen yhteistyöohjelma. 

Tässä työssä määritellään Norjan, Ruotsin ja Suomen Pohjoisen ohjelmien ja strategioiden välinen kokonaisrakenne tukemaan alueiden välistä yhteistyötä.

Tukea huipputeknologian kehittämiseen

Hallitus päätti myös edistää 6G-tutkimusta ja osaamisen kaupallistamista ja hyödyntämistä pohjoisessa Suomessa. Rahoitus siihen varataan vuoden 2025 lisätalousarvioissa. 

Valtion, Oulun yliopiston ja muiden keskeisten tahojen kanssa käynnistetään hankekonsortio, jolla varmistetaan 6G-osaamisen kehittyminen Suomessa. Tavoitteena on edelleen vahvistaa Suomen asemaa langattomien teknologioiden huippumaana. 

Matkailuveron alueellinen kokeilu

Lapin matkailu kasvaa ennätyksellisessä kasvuvauhdissa. Lapissa kestävän matkailun kasvunäkymät ovat kuitenkin hyvät. Kestävän matkailun edistämisessä matkailijoita, matkailuyrityksiä ja kuntia pyritään sitouttamaan vastuullisuuteen eri keinoin alueilla. Kestävyyden edistämisessä on osoittautunut tärkeäksi parantaa matkailun paikallista hyväksyttävyyttä. 

Kestävän matkailun osalta hallitus päätti toteuttaa alueellisena kokeiluna lakiin perustuvan matkailuveron eli matkailijamaksun. Ensivaiheessa hallitus selvittää sen toteuttamisedellytykset.

Matkailuveron selvityksessä tulee huomioida oikeudelliset edellytykset ja sekä muut lainsäädännölliset sekä kuntataloudelliset kysymykset.

Kehysriihessä hallitus päätti myös turvata maakuntalentojen jatkumisen alkuvuoteen 2028 saakka. Lennot Kemi-Tornion kentälle jatkuvat hallituksen tuella. Päätös täysimittaisesta valtion tuesta maakuntalennoille vahvistettiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 20.5.

Tänään 22.5. hallitus teki päätöksen vuokrata Puolustusvoimien logistiikkarykmentin käyttöön 3,5 jalkapallokentän kokoisen toimitilan Kemin Veitsiluodosta. 

Se tuo puolustusvoimien läsnäoloa ja uusia työpaikkoja Kemiin.

Mitä SITRAn tuore raportti kertoo hyvinvointialueiden hallinnosta.

Sitran teettämän selvityksen mukaan hyvinvointialueiden hallintoa on mahdollista keventää.

Hyvinvointialueet voivat sujuvoittaa päätöksentekoa muun muassa vähentämällä toimielinten määrää ja selkiyttämällä niiden rooleja.

Tuore selvitys osoittaa, että hyvinvointialueilla päätöksentekoon osallistuvien toimielinten määrä vaihtelee selvästi.

Lääninhallinto purettiin Suomesta 1980-luvulla. Tuota väliportaan hallinnon uudistusta oli valmisteltu pitkään.

Väkimäärältään Suomen kokoinen valtio eli 5,5 miljoonainen kansa ei tarvitse kovin montaa päällekkäistä hallinnon tasoa.

Lääninhallinnon lisäksi 1990-luvulta lähtien on lakkautettu yli 20 keskusvirastoa.

1980-luvulla puretussa lääninhallinnossa erityisesti Keskustalla ja sen edunvalvontakoneistolla oli paljon valtaa, läänityksiä, asemia ja virkoja, sekä tiukka ote väliportaan hallinnon kautta kulkeviin rahavirtoihin.

Kun edellinen hallitus päätti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta, se valitsi hyvinvointialueiden lukumääräksi 21 hyvinvointialuetta. Päätös oli poliittinen.

Esillä olleista vaihtoehdoista edellinen hallitus päätyi valitsemaan lukumäärältään kaikkein suurimman vaihtoehdon. 

Useimpien asiantuntijoiden mielestä hyvinvointialueiden määrä on epätarkoituksenmukaisen suuri.

Sitran tuore 28.2. julkaistu raportti kertoo meille, että hyvinvointialueiden luottamuselinorganisaatio on raskas, ja toimielimiä on paljon. Ja että organisaatiota tulisi keventää. 

Sitran selvityksessä ei oteta kantaa hyvinvointialueiden viranhaltijaorganisaatioon. Kokemuspohjaisesti sen raskaudesta voidaan kuitenkin tehdä päätelmiä. Se on suuri ja moniportainen.

Hyvinvointialuiden organisaatioiden tulisi olla keveitä, ketteriä ja joustavia palvelujärjestelmäorganisaatioita. Sellaisena ne ovat tarkoituksenmukaisia.

Organisaatioissa ei tulisi olla itsetarkoituksellista hallintorakennetta. Eli sellaista itse itsensä työllistävää, itsehallinnollisen demokratian toteutumisen kannalta ja palvelujen järjestämisen kannalta toisarvoista ja tarpeetonta rakennetta ja prosessia. Sellainen on epätarkoituksenmukaista ja luonnollisesti myös kallista.

Minkä puolueen tahto on vienyt siihen että a) hyvinvointialueiden määrä on suuri ja b) samalla niiden organisaatiorakenne on raskas.

Millä puolueella on ollut tavoite rakentaa Suomeen uusi väliportaan hallinto, jossa on uusia mahdollisuuksia poliittiselle vallankäytölle, ja jossa on asemia ja etuja poliittiselle koneistolle ja virkamiesrälssille, ja jossa puolueen edunvalvontakoneisto saa hyödyntämisen kohteeksi uuden hallintotason taloudellisine resursseineen.

Ettei vaan olisi keskusta. Juuri se sama puolue joka joutui luopumaan läänityksistään ja asemistaan väliportaan hallinnon uudistuksessa läänien poistuessa kartalta 1980-luvulla.

Tarvitseeko Suomi uutta väliportaan hallintoa. Ei tarvitse.

Suomi tarvitsee käytännöllisen, toimivan ja tarkoituksenmukaisen palvelujärjestelmäorganisaation hyvinvointialueille. Sellaisen organisaation joka järjestää ja osin myös tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. 

Toiminnan painopisteen tulee olla korostetusti palveluissa ja niiden tarvitsijoissa eli alueen ihmisissä. Ei organisaatioissa taikka tiettyjen puolueiden edunvalvonnassa ja tarpeissa.

Näin mittavan tuen lisäyksen lapsille ja nuorille on hallitus tehnyt jo alkukaudellaan.

Uudistukset perusopetuslakiin

Perusopetuksessa oppimisen tuen tarve on kasvanut jo usean vuosikymmenen ajan. Perusasteella oppimisen tuen tarvitsijoiden määrä on noussut jo 25 prosenttiin. Käytännössä joka neljäs perusopetuksen oppilas, ja jopa sitä useampi, tarvitsee tukiopetusta ja hyötyy oppimisen tuesta. 

Asiantuntijat ovat todenneet nykyisen, vielä kesään 2025 saakka voimassaolevan perusopetuslain kolmiportaisen oppimisen tuen järjestelmän nykytilanteessa liian tehottomaksi.

Oppimisen tuen uudistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Hallitus valmisteli lain ja toi sen syyskuussa eduskuntaan, joka hyväksyi lain joulukuussa.

Uudistukseen käytetään lähes sata miljoonaa euroa tänä vuonna, ja seuraavina vuosina 150 miljoonaa euroa vuosittain.

Perusopetuslain muutoksessa oppimisen tukea vahvistetaan lisäämällä oppilaskohtaisen tuen rinnalle tuntuvasti etupainotteista ryhmämuotoista tukea. Perusopetuslain mukaan ryhmäkohtaisen tuen ryhmiä perustetaan yli 9000.

Oppilaskohtaisen tuen saajien määrää yleisopetuksen ryhmissä rajataan tavalla, jonka tavoitteena on turvata koulurauha ja mahdollisimman häiriötön luokkaympäristö. Lakiin tehtiin muutamia muutoksia vielä sivistysvaliokunnassa, eli eduskuntakäsittelyn aikana.

Myös oppimissisällön ja oppimistavoitteiden ylöspäin eriyttäminen on lisätty lakiin. Oppilaskohtainen ylöspäin eriyttäminen on nostettu opintosuunnitelman perusteista lain tasolle. Tutkimusten mukaan jopa 25 prosenttia oppilaista voi hyötyä opintosisällön ja oppimistavoitteiden ylöspäin eriyttämisestä. Opintosisällön alaspäin eriyttäminen eli mahdollisuus oppimistavoitteiden oppilaskohtaiseen karsimiseen on ollut jo nykyisessä perusopetuslaissa.

Perusopetuslain ja oppimisen tuen uudistamisen vaikutuksiin on asetettu ja kohdistettu paljon odotuksia. Ja aivan aiheesta.

Hallitus on uudistanut oppimisen tuen myös lukiolakiin ja ammatillisia oppilaitoksia koskevaan lakiin.

Hallitus antoi vuodenvaihteessa eduskunnalle myös toisen perusopetuslakia muuttavan esityksen.

Esityksessä säädetään mobiililaitteiden käytön rajoituksista. Lakimuutoksella on tarkoitus parantaa oppimistuloksia, vähentää koulukiusaamista ja edistää keskinäistä kanssakäymistä ja muita myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia.

Sen odotetaan lisäävän myös liikkumista siltä osin kun mobiililaitteiden käytön rajoittaminen ulotetaan koulukohtaisissa säännöissä koskemaa myös mobiililaitteiden välituntiaikaista käyttöä. 

Esityksessä muutetaan perusopetuslakia puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytön osalta siten, että puhelimen käyttö oppitunnin aikana sallittaisiin vain tiettyihin laissa säädettyihin tarkoituksiin. Lisäksi koulun olisi annettava tarpeelliset järjestyssäännöt puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytöstä ja säilytyksestä työpäivän, eli myös välituntien, aikana.

Perusopetuslain muutosesityksen mukaan aluehallintovirastot voisivat perustellusta syystä myös oma-aloitteisesti ottaa tutkittavaksi, onko opetus järjestetty perusopetuslaissa tai sen nojalla säädetyn mukaisesti. Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset aluehallintoviraston käytettävissä olevista sanktioista. Esitys lisää aluehallintovirastojen ja opettajien toimivaltaa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Esityksen mukaan liikunnallinen elämäntapa lisätään osaksi esi- ja perusopetuksen tavoitteita perusopetuslain pykälämuutoksella.

Lasten ja nuorten hyvinvointia tuetaan myös hallituksen toteuttamalla Suomi liikkeelle-ohjelmalla. Suomi liikkeelle-ohjelman liikkuva koulu ja liikkuva opiskelu-kokonaisuudet sekä kuntien liikuntaneuvonta ulottuvat lasten ja nuorten maailmaan. Suomi liikkeelle-ohjelmaan hallitus käyttää 20 miljoonan euron määrärahan vuosittain.

Lasten ja nuorten terapiatakuu

Hallitus valmisteli ja toi syksyllä eduskuntaan lasten ja nuorten terapiatakuun lakipaketin, jonka eduskunta hyväksyi yksimielisesti. Terapiatakuu kattaa sekä terveydenhuoltolain mukaiset mielenterveyspalvelut että sosiaalihuoltolain mukaiset matalan kynnyksen määrämuotoiset ja aikarajoitteiset mielenterveyspalvelut 23 ikävuoteen asti.

Terapiatakuun toteuttamiseen on varattu 35 miljoonan euron määräraha vuosittain.

Terapiatakuu vahvistaa myös oppilaitoksissa tehtävää opiskeluhuoltoa. Opiskeluhuolto on opiskelijoiden hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä.

Oppilailla on oikeus myös yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon, joka tarkoittaa yksittäiselle opiskelijalle annettavia koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Myös uuden terapiatakuun sisältöisenä.

Palvelujen parantaminen ja lastensuojelulain uudistaminen

Hallitus tukee lasten ja nuorten elämää ja pyrkii ratkaisemaan ongelmia monen hallinnonalan toimenpitein ja monella elämänalueella.

Lasten ja nuorten ongelmia pyritään ratkomaan monin keinoin myös osoittamalla tarkoitukseen useiden miljoonien eurojen verran pääomia ja henkilöresursseja Terveyden edistämisen hankkeissa, Terveydeksi-ohjelmassa ja Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden paketissa.

Hallitus vahvisti lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja lisäämällä kaksi miljoonaa euroa walk in- ja chat-mielenterveyspalveluihin. 

Lisäksi hallitus on uudistamassa lastensuojelulain. Sen valmistelu on parhaillaan käynnissä sosiaali- ja terveysministeriön lapset ja nuoret-yksikössä, ja esitys tullaan antamaan eduskuntaan loppukeväällä.

Lastensuojelulain uudistuksessa pyritään lisäämään lastensuojelun etupainotteista tukea ja avopalveluja tukevaa palvelurakennetta. Säännösvalmistelussa tavoitteena on löytää rakentavalla tavalla ratkaisuja myös lastensuojelulaitoksissa vallitseviin ongelmiin. 

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on kirjattu myös ohjelma- ja strategiatasolle. Tavoitteet ja suuntaviivat on kirjoitettu valtioneuvoston keväällä 2024 hyväksymiin monen hallinnonalan yhteiseen nuorisopoliittiseen ohjelmaan ja lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmaan.

Hallituksen esitys perusopetuslain muuttamisesta, oppimisen tuki:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_114+2024.aspx

Hallituksen esitys lasten ja nuorten tetapiatakuuksi:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_131+2024.aspx

Suomi liikkeelle-ohjelma 2025:

https://okm.fi/-/ministerityoryhma-linjasi-suomi-liikkeelle-ohjelman-rahoituksesta-vuodelle-2025

Valtioneuvoston tuore puolustusselonteko - puolustuksen tilannekuva ja linjaus lähitulevaisuuteen. Muutoksia edelliseen selontekoon.

Valtioneuvoston 19.12. julkaisemassa puolustusselonteossa on tuotettu laaja ja kattava selvitys Suomen puolustuksen ja kriisinkestävyyden tilasta ja sen lähiajan näkymistä.

Kokosin tähän kirjoitukseen puolustusselonteon keskeisimpiä asiakohtia ja havaintoja, sekä lyhyen tiivistelmän selonteosta.

Maanpuolustustahdon ytimessä on kansallinen yhtenäisyys ja kokemus Suomesta puolustamisen arvoisena. Maanpuolustustahto luo pohjaa kokonaismaanpuolustukselle ja kokonaisturvallisuudelle sekä vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestokykyä. 

Suomen on aina ja kaikissa turvallisuustilanteissa varauduttava Suomeen kohdistuvaan sotilaalliseen voimankäyttöön sekä sillä uhkaamiseen ja poliittiseen painostukseen. Suomi huolehtii kyvystään vastata pitkään jatkuvaan sotilaalliseen painostukseen sekä pitkäkestoiseen ja laajamittaiseen sodankäyntiin.

Puolustusselonteon mukaan Suomella on oltava kyky vastata nopeasti kehittyvään, laajamittaiseen, pitkäkestoiseen ja korkean intensiteetin sodankäyntiin kansallisin voimavaroin ja osana liittokuntaa.

Itämeren alue on strategisesti tärkeä Suomelle ja kaikille muillekin Itämeren ympärysvaltioille. Kaupankäynnin jatkuvuus, häiriötön meriliikenne ja merenalaisen infrastruktuurin turvaaminen ovat avainasemassa koko suomalaisen yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden varmistamisessa.

Pohjoisella alueella korostuvat kriittisen infrastruktuurin ja Pohjois-Atlantin meriyhteyksien turvaaminen osana liittokuntaa Jäämerelle asti.

Suomi ylläpitää ja kehittää vahvaa omaa puolustuskykyään kaikissa tilanteissa. Kuitenkin samalla ottaen huomioon Naton yhteiset tavoitteet.

Nato-jäsenyyden johdosta Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus on huomattavasti aiempaa suurempi. Suomeen kohdistuva sotilaallinen voimankäyttö ennaltaehkäistään osana liittokunnan pelotetta. Mikäli sotilaallisen voimankäytön ennaltaehkäisy epäonnistuu, sotilaalliset hyökkäykset torjutaan.

Asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi ja korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen perusta.

Asevelvollisuus on välttämätön edellytys määrällisesti riittävien ja käytettävyydeltään monipuolisten  joukkojen tuottamiselle.  Laaja ja osaava reservi mahdollistaa alueellisen kattavuuden sekä kyvyn pitkäkestoiseen toimintaan. 

Vahvan maanpuolustustahdon säilyttäminen on kriittinen tekijä Suomen  puolustukselle.

Kotimainen puolustusteollisuus on kokonaismaanpuolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta yksi keskeinen tekijä. Sen toiminta ulottuu normaalioloista poikkeusoloihin. Kotimaisella puolustusteollisuudella on merkittävä rooli keskeisten asejärjestelmien ylläpidossa, uusien suorituskykyjen kehittämisessä ja sotamateriaalin tuotantokyvyn kasvattamisessa. Suomessa puolustusteollinen tuotanto on pitkälti suuntautunut kotimaanmarkkinoille.  Viime vuosina viennillä on kuitenkin ollut jo merkittävä osuus teollisuuden liikevaihdosta.

Kertausharjoitusten määrää on nostettu merkittävästi, ja asevelvollisten kouluttamiseen on osoitettu lisää henkilöstöä keväällä 2022 saadulla lisärahoituksella. Kertausharjoituksissa koulutettiin vuonna 2023 noin 28 000 reserviläistä. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutuspäivien määrät ovat nousseet huomattavasti.

Vapaaehtoinen maanpuolustus yhdistää kaikkia kansalaisryhmiä ja kohottaa maanpuolustustahtoa. Vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan kehittämisenlähtökohtina ovat olleet yhteiskunnan ja erityisesti Puolustusvoimien tarpeet.

Jatkossa kehitystä ohjaa vuoden 2024 loppuun mennessä määritettävä vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetila.

Suomen maapuolustus on rakennettu kansallisen puolustuksen tarpeisiin. Maa voimien valmiutta ja suorituskykyjä on parannettu. Puolustusyhteistyön syventymisen ansiosta Maavoimat on kyennyt parantamaan valmiuttaan ja iskukykyään.

Maa- ja ilmapuolustuksen tiiviimpi yhteistoiminta on kehittänyt taistelukykyä niin kansallisesti kuin liittokunnan jäsenenä.

Operatiivisia joukkoja ja paikallisjoukkoja on kehitetty kokonaisuutena painottaen liikkuvuutta, taistelukykyä ja materiaalista valmiutta. Harjoituksissa on kehitetty joukkojen yhteistoimintakykyä sekä kykyä vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen.

Taistelutehtävissä paikallisjoukot ja operatiiviset joukot muodostavat kokonaisuuden taistelun aloittamisesta maahan hyökänneen vihollisen pysäyttämiseen sekä tarvittavien vastahyökkäyksientekemiseen päämääränään vihollisen lyöminen.

Puolustusvoimat tutkii ja kehittää uutta teknologiaa hyödyntäviä miehittämättömiä kauko-ohjattuja ja autonomiseen toimintaan kykeneviä järjestelmiä, joita voidaan käyttää monipuolisesti erilaisissa tehtävissä. Niillä on kyky muun muassa valvoa ja osoittaa maaleja sekä häiritä ja tuhota vastustajan kohteita. 

Miehittämättömiä järjestelmiä kehitetään koordinoidusti kaikkia puolustushaaroja ja viranomaisia hyödyttävällä tavalla ja kansainvälinen säätely huomioiden.

Maapuolustuksen päämääränä on ennaltaehkäistä Suomeen kohdistuva maahyökkäys. Kansallinen maahyökkäyksen torjuntakyky on edellytys uskottavan puolustuskyvyn muodostamiselle.

Meripuolustuksen päämääränä on turvata Suomen alueellinen koskemattomuus, liittokunnan meriyhteydet ja toiminnanvapaus Itämerellä

Ilma- ja ohjuspuolustuksen päämääränä on ennaltaehkäistä ja torjua ilmasta kohdistuvat hyökkäykset. Ilma- ja ohjuspuolustuksen joukkojen korkea torjuntavalmius mahdollistaa tarvittaessa sekä ilmasta kohdistuvien hyökkäysten torjunnan, että osallistumisen maa- ja meripuolustukseen kansallisesti ja yhdessä liittolaisten kanssa. 

Ilma- ja ohjuspuolustuksessa ylläpidetään ja kehitetään sekä toimintatapoja että materiaalia.

Asevelvollisuusikään tulevat ikäluokat pienenevät ja väestön henkinen ja fyysinen toimintakyky polarisoituu. Tämä edellyttää, että kutsunnoissa määrätään palvelukseen entistä useampi, että vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutuu aiempaa enemmän naisia ja että asepalveluksen keskeyttäneiden määrää saadaan laskettua.

Vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta on keskeinen voimavara, ja sillä on maanpuolustustahtoa kohottava vaikutus. Tässä on jatkossa huomioitava myös liittokunnan jäsenyyden vaikutukset, ja samalla on lisättävä sekä asevelvollisten että ei-asevelvollisten osallistumismahdollisuuksia.

Puolustusministeriö on asettanut vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiseksi työryhmän, jonkatehtävänä on laatia esitys vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetilasta.

Työssä huomioidaan muun muassa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) rooli paikallisjoukkojen kouluttajana, paikallisjoukkojen koulutus- ja muodostamismalli, MPK:n poikkeusolojen tehtävät, kokonaisturvallisuuden koulutusvastuu ja Naton vaikutukset vapaaehtoiseen maanpuolustukseen sekä vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvät lainsäädännön kehittämistarpeet.

Selvityksen perusteella valmistaudutaan tarvittaviin toiminnallisiin ja lainsäädännöllisiin uudistuksiin.

Viranomaisten välisen yhteistoiminnan määrä ja laatu ovat kasvaneet edellisen selonteon jälkeen. Laaja-alaiseen vaikuttamiseen varautuminen ja vastaaminen vaativat jatkossakin tiiviimpää viranomaisyhteistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Riittävä vaste muodostuu turvallisuusviranomaisten yhteistyöstä, johon kukin viranomainen osallistuu tehtäviensä ja toimivaltuuksiensa mukaisessa roolissa.

Suomeen, puolustuskykyyn ja puolustusjärjestelmään kohdistuva informaatiovaikuttaminen on jatkuvaa ja aiempaa monimuotoisempaa. Sillä pyritään saavuttamaan niin poliittisia kuin sotilaallisia tavoitteita.

Kyberuhkat on kyettävä havaitsemaan ja muutoksia seuraamaan reaaliaikaisesti.

Kyberpuolustusta kehitetään osana kehittyvää paikallispuolustusta, jotta voidaan suojata puolustuskyvylle kriittinen infrastruktuuri. Tämä edellyttää, että asevelvollisten ja vapaaehtoisten henkilöiden käytettävyyttä kyberpuolustuksen tehtävissä parannetaan.

Valtiollinen suvereniteetti kybertoimintaympäristössä on määriteltävä ja se on kyettävä turvaamaan. Tämä edellyttää toimintaperiaatteiden ja asiaan kuuluvan säädöspohjan kehittämistä.

Kriisinkestävyys ja huoltovarmuus kokonaisturvallisuuden osana

Suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyys perustuu kokonaisturvallisuuden toimintamalliin, johon sisältyy seitsemän elintärkeää toimintoa: johtaminen, kansainvälinen ja EU-toiminta, puolustuskyky, sisäinen turvallisuus, talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus, väestön toimintakyky ja palvelut sekä henkinen kriisinkestävyys. 

Elintärkeiden toimintojen turvaamisesta huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Laajasti osallistava varautuminen parantaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

Elintärkeät toiminnot turvataan kaikissa olosuhteissa yhteensovitetuilla varautumis- ja vastatoimenpiteillä. Huoltovarmuus on osa kokonaisturvallisuuden perustaa. Se käsittää väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien kriittisten toimintojen, tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista sekä normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Kokonaisturvallisuuden mukaista varautumista johtaa, valvoo ja yhteensovittaa kukin ministeriö toimialallaan. Valtionhallinnon, alue- ja paikallishallinnon, viranomaisten ja elinkeinoelämän lisäksi kokonaisturvallisuuden verkostoon kuuluvat korkeakoulut, tutkimuslaitokset, järjestöt, muut yhteisöt ja yksilöt. 

Osana kokonaisturvallisuutta varmistetaan Puolustusvoimien kyky tukea muita viranomaisia ja kriittisiä toimijoita.

Vakavin suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuva uhka on sota, mikä korostaa erityisesti puolustuskyvyn merkitystä. Sotilaallinen maanpuolustus nojaa yhteiskunnan kaikkien sektoreiden tukeen ja vahvaan maanpuolustustahtoon.

 Kokonaismaanpuolustukseen kuuluvat kaikki ne kansalliset ja kansainväliset sotilaalliset ja siviilialojen toimet, joilla turvataan sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset kaikissa turvallisuustilanteissa. 

Huoltovarmuusjärjestelmä on keskeinen väline, jolla tuetaan kokonaismaanpuolustuksen tavoitteita. Sillä varmistetaan teollisen tuotannon jatkuvuutta kriisitilanteessa ja edistetään Puolustusvoimien tarvitsemien ei-sotilaallisten suorituskykyjen saatavuutta niin normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissa.

Sotilaallisella huoltovarmuudella tuetaan Puolustusvoimien ja Suomessa toimivien liittolaisten toimintaedellytyksiä sekä turvataan Puolustusvoimien kriittisten järjestelmien toimintakyky. Sodan ajan puolustuskyky perustuu suurelta osin muualta yhteiskunnasta saataviin resursseihin. 

Sotilaallinen huoltovarmuus edellyttää, että varautuminen sotilaallisiin kriiseihin ja muihin poikkeusoloihin yhteensovitetaan eri tahojen välillä osana kokonaismaanpuolustusta.

Varautuminen pitkäkestoiseen sotilaalliseen konfliktiin edellyttää valmiusvarastoinnin, tuotannon ja tuotantokapasiteetin kasvattamista. Sotilaallinen huoltovarmuus perustuu normaalioloissa rakennettuun riittävään teolliseen kapasiteettiin, osaavaan henkilöstöön ja ennakkoon varastoituihin materiaaleihin

Sotilaallisen huoltovarmuuden vahvistaminen edellyttää yhteistyön tiivistämistä puolustushallinnon, ministeriöiden ja Huoltovarmuuskeskuksen välillä. Huoltovarmuustoiminnot on kytkettävä tiiviimmin osaksi kokonaismaanpuolustuksen koordinaatiota ja niiden riittävä resursointi on turvattava.

Infrastruktuuri

Puolustusvoimien toiminta on sekä normaali- että poikkeusoloissa riippuvaista yhteiskunnan infrastruktuurista ja sen käytön edellyttämästä tuesta, kuten sää-, paikkatieto- ja olosuhdepalveluista sekä kunnossapidosta. 

Väylästön, satamien ja lentoasemaverkoston, niiden kriittisten palveluiden ja järjestelmien, kuten lennonvarmistuslaitteiden, sekä tietoliikenneyhteyksien on mahdollistettava Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttaminen ja niihin liittyvä harjoittelu kaikissa valmiustiloissa ja olosuhteissa, myös GPS-häirinnän alaisena. 

Sotilaallisen maanpuolustuksen kannalta kriittisen infrastruktuurin ja siihen liittyvien toimintojen suojaamiseen sekä jatkuvuuden hallintaan liittyvät tarpeet arvioidaan puolustusministeriön johdolla poikkihallinnollisessa yhteistyössä. 

Ulkomaisen kiinteistöomistuksen valvonnan säädöspohjaa, prosesseja ja tilannekuvaa kehitetään edelleen.

Informaatiovaikuttaminen määritellään toiminnaksi, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten kokemaan luottamuksen ja turvallisuuden tunteeseen, käyttäytymiseen, päätöksentekijöihin ja viime kädessä yhteiskunnan toimintakykyyn. Informaatiovaikuttamisen keinot ovat moninaiset. 

Niitä ovat esimerkiksi väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen, oikean tiedon tarkoitushakuinen väärinkäyttö irrottamalla faktat asiayhteydestään, painostaminen ja maalittaminen sosiaalisessa mediassa sekä uuden teknologian hyödyntäminen esimerkiksi syväväärennettyjen (deepfake) videoiden tekemiseksi.

Informaatiovaikuttaminen voi myös olla osa laaja-alaista vaikuttamista, johon liittyy muita vihamielisiä vaikuttamistoimia. Informaatioympäristöä ja yhteiskunnan haavoittuvuuksia hyödyntämällä voidaan vaarantaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, yhteiskuntarauhaa ja heikentää Suomen kansainvälistä asemaa.

Strategisella viestinnällä tarkoitetaan informaatioympäristön ja kohderyhmien analyysiin ja siitä johdettuun tilanneymmärrykseen perustuvaa tavoitteellista ja ennakoivaa viestintää. Strateginen viestintä liittyy saumattomasti johtamiseen. Strategisen viestinnän suunnittelu perustuu jatkuvasti päivittyvään tilanneymmärrykseen. 

Vain sillä tavalla on mahdollista ennakoida informaatioympäristön kehityskulkuja, haavoittuvuuksia, uhkia ja riskejä. Taitava strateginen viestintä myös suojaa informaatiovaikuttamiselta.

Informaatiovaikuttamisen havaitsemisessa ja siihen vastaamisessa tehdään yhteistyötä eri ministeriöiden ja hallinnonalojen kesken.

Uhkiin vastaaminen edellyttää, että viranomaisten ja yksityisen sektorin toimia koordinoidaan ennakoivasti. 

Selonteon mukaan informaatiouhkien ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä yhteisen tilannekuvan, vastuiden ja toimintatapojen täsmentämiseksi laaditaan kansallinen informaatiopuolustuksen ja informaatiovaikuttamiseen vastaamisen konsepti (Informaatioturvallisuuden konsepti).

Linkki puolustusselontekoon:  https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166002